Raamatun Uusi testamentti kirjoitettiin kreikaksi, koska kreikka oli Rooman valtakunnan linga franca tai yleinen kieli. Tämän seurauksena kirjoittajat kirjoittivat kreikan kielellä silloinkin, kun he eivät puhuneet kieltä, mikä varmisti, että heidän käsikirjoituksensa voidaan lukea laajasti ja siirtää eteenpäin tuleville sukupolville. Kreikasta tuli luultavasti roomalainen lingua franca kreikkalaisen sotilasjohtajan Aleksanteri Suuren valtakunnan seurauksena, joka valloitti suuren osan muinaisesta maailmasta ja esitteli ihmiset kielelle.
Noin 100 vuoden aikana kirjoitettu Uusi testamentti dokumentoi kristinuskon alkuvaiheet, mukaan lukien Kristuksen syntymä ja Hänen opetuksensa ja palvelutyönsä. Monille kristityille se on tärkeä osa heidän henkilökohtaista uskoaan, ja ihmiset kääntyvät sen puoleen kuullakseen Kristuksen sanat, kuten Hänen seuraajiensa ovat tallentaneet, ja oppiakseen lisää kristinuskon kehityksestä. Vanha testamentti, Raamatun ensimmäinen osa, on paljon vanhempi, ja se kirjoitettiin hepreaksi. Kristus tunsi epäilemättä Vanhan testamentin, samoin kuin monet hänen aikalaisensa.
Uuden testamentin kirjoittamiseen käytetty kreikan muoto tunnetaan nimellä Koine tai yleinen kreikkalainen, ja se edustaa evoluutiovaihetta antiikin kreikan ja sen uuden version välillä, mikä tarkoittaa, että ihmisten on opittava Koine -kreikka erityisesti, jos he haluavat lukea asiakirjan sen alkuperäisessä muodossa Kieli. Monissa Rooman valtakunnan osissa kreikan koine oli itse asiassa virallinen kieli latinan sijasta, koska sen käyttö oli niin yleistä. Jotkut tutkijat viittaavat Koine -kreikaan raamatullisena kreikkalaisena, viitaten sen kiistatta kuuluisimpaan sovellukseen.
Kristus itse olisi aikalaistensa kanssa puhunut arameaa. Valinta käyttää Koine -kreikkaa johtui luultavasti halusta levittää kristinuskoa yhteiselle ja hyvin ymmärretylle kielelle. On myös väitteitä siitä, onko koko Uusi testamentti kirjoitettu kreikaksi, koska jotkut todisteet viittaavat siihen, että osia on voitu kirjoittaa arameaksi tai hepreaksi ja kääntää myöhemmin.
Monet käännökset on tuotettu, ja tutkijat viittaavat sekä alkuperäiseen Koine -kreikkalaiseen tekstiin että myöhempiin käännöksiin ja kommentteihin. Raamatun käännös ei ole ollut kiistaton. Jotkut uskovat, että käännös muuttaa tekstin merkityksen ja että tosi uskovien tulee lukea Raamattu sen alkuperäisellä kielellä.