Mitä on ajattelemisen ruoka?

Englanninkielinen idiomaattinen lause ”food for think” kuvaa jotain, joka on älyllisesti stimuloivaa, jota on mielenkiintoista ajatella tai jolla on syvällinen merkitys ja jota voidaan tai pitäisi pohtia pitkään. Tämän lauseen käyttö on peräisin 1800 -luvulta, mutta monet kielihistorioitsijat uskovat sen olleen käytössä paljon aikaisemmin. Jos joku sanoo, että jokin asia on “ajattelemisen aihetta”, se tarkoittaa, että hän pitää sitä mielenkiintoisena tai kiehtovana; se voi myös osoittaa, että puhuja ei halua tehdä johtopäätöksiä tai sitoutua johonkin asiaan kiireesti.

Tämän lauseen perusajatus on allegorinen. Se on ajatus siitä, että monimutkaiset ongelmat tai käsitteet voivat tarjota ravintoa aivoille samalla tavalla kuin ruoka ravitsee kehoa. Lauseen merkitys on sinänsä ajattelemisen aihetta, kun asiantuntijat pohtivat ideoiden roolia ihmisen aivoissa ja ihmisen yleisessä kehityksessä.

Vaikka monet englanninkieliset voivat tuntea lauseen “ajattelemisen aihetta”, monet heistä eivät ehkä käytä tätä yksin keskustelussa. Sen sijaan voidaan käyttää joitain yleisiä vaihtoehtoja, kuten “mietittävää”. Lause on todella värikkäämpi metafora, joka ei ole välttämätön välittämään peruskäsitettä, josta puhuja puhuu.

Vaikka ajatus “ajattelemisen aihetta” ei ole täysin tieteellinen, se soveltaa paljon samankaltaisia ​​ajatuksia siitä, miten ihmisen mieli ja keho toimivat yhdessä. Asiantuntijat suosittelevat usein fyysisen, sosiaalisen, psykologisen ja henkisen hyvinvoinnin yhdistelmää yleisen hyvän terveyden kannalta. Tässä mielessä ”älyllinen rehu” voi olla osa ihmisen terveen olemassaolon kokonaisravintoa. Samankaltaisessa ilmaisussa uskonnolliset ihmiset puhuvat usein henkisestä ruokkimisestaan ​​ja käyttävät jopa ilmausta ”ihminen ei elä yksin leivästä” puhuakseen ajatuksesta, että hengellinen ruoka on tärkeää ihmisten ravitsemiseksi. Idiomaattinen lause toimii samalla tavalla, vaikka sitä ei yleensä ole tarkoitettu kuvaamaan jotain, mikä on välttämätöntä terveydelle.

Usein puhujat käyttävät ilmausta myös kuvatakseen taideteosta myönteisesti. Esimerkiksi joku voisi sanoa, että ”tuo sosiaalisia kysymyksiä käsittelevä kirja oli todella ajattelemisen aihetta”. Samaa voisi sanoa elokuvasta tai mistä tahansa muusta älyä stimuloivasta taideteoksesta. Vaihtoehtoisesti puhuja voi käyttää sitä viivyttääkseen välittömän vastauksen antamista ehdotukseen, joka sisältää merkittävän sitoumuksen, tai jos saattaa tuntua töykeältä tai vastenmieliseltä vastata välittömästi kieltävästi. Esimerkiksi suojaava vanhempi saattaa käyttää tätä ilmausta vastauksena nuorelle teini -ikäiselle, joka pyytää lupaa mennä ensimmäiselle treffeille ja saa siten jonkin aikaa ajatella asiaa uudelleen.