Kieliopin ja kirjoittamisen välinen yhteys on erittäin tärkeä. Kieliopin säännöt auttavat hallitsemaan tapaa kirjoittaa, ja varmistavat, että lukijat ymmärtävät sen helposti. Jokaisella maailman kielellä on erilaiset kieliopin ja kirjoittamisen säännöt. Heillä kaikilla on erityisiä käytäntöjä, jotka koskevat syntaksia tai tapaa, jolla sanat on järjestetty lauseeseen, samoin kuin välimerkkejä, verbin taivutusta ja muita kirjallisen ja puhutun kielen tärkeitä näkökohtia. On tärkeää pitää mielessä, että vaikka oikea kielioppi on tärkeää hyvälle kirjoittamiselle, se on myös erittäin tärkeää kielen asianmukaisen puhumisen kannalta.
Kieliopin ja kirjoittamisen merkitystä ei voi liioitella. Vaikka tietyt yhteiskunnan osat voivat mukauttaa omia murteellisia muunnelmiaan osana kulttuurista identiteettiään, perinteisten kielioppisääntöjen noudattamatta jättäminen rajoittaa suuresti henkilön mahdollisuutta kommunikoida laajemman yleisön kanssa. Joku voi olla erittäin lahjakas kirjailija, jolla on paljon hienoja ideoita, mutta jos heillä on huono kielioppi, heillä on vaikeuksia välittää näitä ideoita muille ihmisille. Tämän seurauksena he voivat saada huonoja arvosanoja koulussa tai olla koskaan julkaisematta mitään, vaikka heillä olisi paljon tärkeää sanottavaa. Ihmiset alkavat oppia kielioppia siitä hetkestä lähtien, kun he alkavat puhua, mikä tarkoittaa, että pahoista tavoista voi olla vaikea päästä eroon, vaikka heillä olisi jatkokoulutus koulussa.
Kieliopetus alkaa tyypillisesti ala -asteella ja jatkuu koko yliopiston ajan oppilaan valitsemasta polusta riippuen. Esimerkiksi englantia tai koulutusta opiskelevilla on runsaasti mahdollisuuksia opiskella kielioppia ja kirjoittamista edistyessään koko koulutuksen ajan. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että kieliopin ja kielen asianmukaisen puhumisen säännöt muuttuvat toiseksi luonteeksi, mikä niiden olisi mieluiten ajan myötä. Lisäksi opettajan on pystyttävä paitsi kommunikoimaan oikealla kieliopilla, myös hänen on kyettävä selittämään säännöt.
Kieliopin säännöt auttavat hallitsemaan kirjoittamisen mekaniikkaa, mikä tekee kieliopin ja kirjoittamisen välisestä yhteydestä niin tärkeän. Nämä perusrakenteet auttavat tekemään ihmisten kirjoitukset luettaviksi ja muiden ymmärrettäviksi. Esimerkiksi syntaksi määrää sanojen lausejärjestyksen; kuvitella yrittävänsä lukea kielellä, jolla lauseen sanajärjestys oli täysin mielivaltainen. Välimerkit auttavat lukijaa ilmoittamaan, milloin pitää keskeyttää tai vaihtaa uuteen ajatukseen. Verbikonjugaatiot varmistavat, että aihe ja verbi vastaavat toisiaan, mikä voi olla hämmentävää, jos ne eivät asettu oikein. Morfologia, joka on tiettyjä sanoja ja käytettyjä puheosia, on toinen kieliopin ja kirjoittamisen tärkeimmistä näkökohdista.