Yhteistyö tapahtuu, kun kaksi sanaa ryhmitellään niin usein, että niiden ryhmittely ei voi olla vain sattumaa. Siksi se on kielitieteen osa ja se on ominaista mille tahansa kielelle. Tämä tarkoittaa sitä, että kahden sanan, kuten ‘lilja maksettu’, rinnakkaistamisella toisella kielellä ei ole merkitystä, kun taas se tarkoittaa ‘pelkuri’ ja ‘heikko’ englanniksi.
Kollokaatio on johdettu latinalaisista sanoista ‘collocationem’ ja ‘collocatio’, jotka ovat latinalaisen verbin substantiivimuotoja, jotka tarkoittavat ‘järjestää’. Sitä on käytetty osana kielellistä terminologiaa vuodesta 1940 lähtien, ja sitä pidetään osana kielellistä hallitusta. Tässä mielessä se määrää, miten tietyt sanat ovat vuorovaikutuksessa keskenään, kun ne asetetaan yhteen.
Idiomeja ei pidä sekoittaa kollokatioihin. Kollokaatiot ovat leksisiä yksiköitä, kun taas idiomit eivät ole. Tämä johtuu siitä, että idiomit eivät ole koostumuksellisia. Tämä tarkoittaa, että niiden merkitys ei johdu suoraan sanoista, jotka muodostavat ne; Esimerkiksi mikään “potkia ämpäri” -elementti ei todellakaan tarkoita “kuolemaa”. Kollokaatiot puolestaan ovat osittain tai kokonaan koostumuksellisia, joten ainakin yksi sana niissä todella edistää sen merkitystä.
Substantiivit, verbit ja adjektiivit voivat muodostaa kokoelman elementtejä. Substantiivit ovat yleensä läsnä, mutta kuten suurelta osin englantia, tämä sääntö rikkoo usein. Siksi kollokaatio määrää, mitkä verbit, substantiivit ja adjektiivit voivat yhdistää ja mitkä eivät.
Esimerkkejä verbien ja substantiivien paikannuksista on monia. Näitä ovat “ota” ja “lääke” ja “kutsu” ja “häät”. Adjektiivien ja substantiivien paikannuksiin kuuluu “lopullisen” tai “viimeisen” yhdistäminen “olkeen”, mutta vain “viimeinen” voidaan yhdistää “seisomaan”. Substantiivit voidaan yhdistää muiden substantiivien kanssa, ja kaksi adjektiivia voidaan myös yhdistää.
Kyky kolloloida on tärkeä osa englantilaista kirjallisuutta. Esimerkiksi Charles Dickens oli mestari hyvän kollokation luomisessa ja käytössä. Hän oli usein värikkäitä ja hyvin valittuja elementtejä 4 miljoonasta sanasta, jotka hän julkaisi elinaikanaan. Yksi esimerkki hänen yhteistoiminnastaan on “utelias välinpitämättömyys”, kuten nähdään “Bleak Housessa”. Hän käytti myös sellaisia kollokaatioita kuin “naudanliha” ja alliteratiiviset “laiskat jalat”.
Kollokation ymmärtämisen ja rakentamisen oppiminen on vaikea osa toisen kielen hankkimista. Näin on jopa silloin, kun kielet näyttävät olevan suhteellisen samankaltaisia, kuten saksa ja englanti. Eri kollokaatiot ovat kehittyneet, koska jokainen kieli on kasvanut ja muuttunut kulttuurinsa ja ihmisten kokemusten myötä. Esimerkiksi saksan ja puolan kanssa pyritään kehittämään kolokation -sanakirjoja riittävän käännöksen aikaansaamiseksi.