Vaikka alliteraatiota voidaan käyttää useilla eri tavoilla, sitä käytetään usein korostamiseen ja lukijan huomion kiinnittämiseen tiettyyn ideaan tai lauseeseen. Sekä runossa että proosassa alliteraatiota voidaan käyttää, jotta tietty rivi tai lause erottuu lukijasta ympäröivästä tekstistä, jolloin runoilija tai kirjailija voi helpommin painottaa luonnollista ja hienovaraista tapaa. Alliteraatiota käytetään myös tietyissä yhteyksissä, mukaan lukien alliteraation käyttö onomatopoeian luomiseksi tekstissä ja hahmojen nimien tai muiden lauseiden tekeminen mieleenpainuvammaksi.
Allitaation käyttö voi vaihdella kirjoittajan tyylin, teoksen ja sen käytön mukaan. Yksi yleisimmistä alliteraation käytöistä minkä tahansa tyyppisessä kirjallisessa työssä on tietyn ajatuksen tai lauseen korostaminen. Tämä voidaan tehdä sekä runoudessa että proosassa, mikä tekee alliteraatiosta monipuolisen ja hyödyllisen kielellisen välineen kirjailijan ymmärtää ja hyödyntää. Oikein käytettynä alliteratiivinen lause erottuu tyypillisesti ympäröivän tekstin joukosta, kun lukija tulee toistuviin vokaali- tai konsonanttiääniin ja jättää selvän vaikutelman.
On myös joitain alliteraation käyttötapoja, jotka ovat hieman tarkempia, yleensä tietyssä kontekstissa tai kirjoitustyypissä. Onomatopoeia on runollinen laite, jossa kieltä käytetään jäljittelemään tiettyä ääntä joko suoran matkimisen, kuten “bang”, tai hienovaraisempien menetelmien avulla. Runossa on joitain alliteraation käyttötapoja, joiden avulla alliteratiiviset sanat voivat luoda onomatopoeiaa ilmaisematta suoraan välitettävää ääntä. Jos runoilija esimerkiksi kirjoittaa ”käärme liukui hitaasti”, niin lause erottuu paitsi ympäröivän tekstin joukosta myös emuloi kissaan usein liittyvää suhisevaa ääntä ja luo hienovaraisen onomatopoeian.
Jotkut allitoinnin käyttötarkoitukset ovat hieman satunnaisempia, ja niiden tarkoituksena on tehdä lauseesta tai nimestä ikimuistoisempi ilman erityistä kontekstia. Esimerkiksi merkkien nimet luodaan usein käyttämällä alliteraatiota, jotta nimi erottuu ja on helppo muistaa. Näitä ovat nimet, kuten Daffy Duck, Mikki Hiiri, Peter Parker, Reed Richards ja lavanimet, kuten Harry Houdini ja Marilyn Monroe. Yleisissä lauseissa tai sanonnoissa käytetään usein alliteraatiota, jotta niistä tulisi mieleenpainuvampia, mukaan lukien ilmaukset, kuten “bed and breakfast”, “over and out” ja “turvallinen ja terve”.