Kulttuurisosiologia on yksi sosiologian haaroista, joka keskittyy tiettyihin yleisiin uskomuksiin, normeihin ja käytäntöihin, jotka tuovat tietyt ihmisryhmät yhteen kulttuurina. Jotkut tämän kulttuuritutkimuksen keskeisistä painopisteistä ovat symboleja, esineitä ja niihin liitettyjä sosiaalisia merkityksiä. Monet kulttuurisosiologit tutkivat myös tiettyjä kriteerejä, jotka erottavat kulttuurin toisesta. Toisin kuin jotkut muut yhteiskuntatieteet, kulttuurisosiologia on usein joustavampi, koska kulttuurinormit voivat muuttua ajan myötä.
Symbolit muodostavat erityisen kiinnostavan alueen kulttuurisosiologiassa; ne määritellään tyypillisesti mitä tahansa erilaisia merkkejä, joilla on määrätty merkitys. Sanat, kehonkieli ja taideteokset voidaan luokitella symboleiksi tietyssä kulttuurissa. Symbolille tärkeänä tekijänä on yleinen yhteisymmärrys sen merkityksestä yhteisen kulttuurin ihmisten keskuudessa. Symbolit eroavat merkittävästi aineellisen kulttuurin elementeistä, koska symbolien ei välttämättä tarvitse olla fyysisesti konkreettisia esineitä, kuten vaatteita. Toisin kuin jotkut muut sosiologian alat, tämäntyyppinen yhteiskuntatiede korostaa enemmän symbolien tutkimista kuin tieteellisen menetelmän systemaattisia vaiheita.
Kulttuurisosiologit käyttävät myös aikaa eri kulttuurien normien ja arvojen tutkimiseen. Arvot muodostavat joukon kriteerejä, joita kulttuurin jäsenet käyttävät määrittäessään, mitkä erityiset elämäntavat ovat ihanteellisimpia ja tavoittelemisen arvoisia. Normit liittyvät läheisesti arvoihin, koska ne sanelevat käyttäytymistä, jota pidetään halutuimpana ja parhaana tietyn yhteiskunnan hyväksi. Esimerkkejä yleisimmin tavatuista normeista ovat sosiaaliset tavat, paikalliset lait ja perinteiset odotukset. Jos hallitsevan kulttuurin normeja ei noudateta, seurauksena voi usein olla seuraamuksia – tai mahdollisesti alakulttuurin muodostuminen, jos merkittävästi suuri ryhmä rikkoo tarpeeksi hyväksyttyjä normeja.
Alakulttuurit ovat suosittu tutkimusaihe kulttuurisosiologiassa. Näillä syrjäisillä ryhmillä on tyypillisesti melko erilaisia normeja ja arvoja, jotka niiden jäsenet muodostavat vasta -argumentteina hallitsevan kulttuurin vastaisille. Kulttuuritutkimuksissa mainitaan useita syitä alakulttuurin nousulle, nimittäin tyytymättömyys odotuksiin, joita suurempi yhteiskunta voi asettaa jäsenilleen. Kulttuurisosiologia voi myös viitata kulttuuripääoman eroihin muina syinä alakulttuureille.