Mikä on väärä tarkoitus?

Väärä tarkoitus on tahallinen tai vahingossa tapahtuva kieliopillinen rakenne, joka antaa toiminnalle tietyn tarkoituksen, kun sellaista tarkoitusta tai aikomusta ei todellisuudessa ollut. Kielioppirakenne, yleensä lause, viittaa tosiasiallisesti tapahtuneeseen toimintaan, mutta se osoittaa virheellisesti, että toiminto tapahtui tai suoritettiin tiettyä tarkoitusta varten. Huolimaton sanan käyttö ja lauseiden jäsentäminen voivat johtaa siihen, että tietylle toiminnalle määritetään vahingossa väärä tarkoitus. Monissa tapauksissa kuitenkin tarkoituksella tarkoitetaan tiettyä toimintaa, usein hyökätäkseen tai ylistääkseen jotakuta, jolla oli vähän tekemistä varsinaisen teon kanssa.

Kirjoittaja tai puhuja voi kehittää väärää tarkoitusta useilla eri tavoilla tietyn kieliopillisen rakenteen puitteissa. Esimerkiksi kirjoittaminen ”Poika käveli katua pitkin löytääkseen, että hänen suosikkikauppansa oli suljettu edellisenä päivänä”, viittaa siihen, että poika käveli tiellä saadakseen tietää, että hänen suosikkikauppansa oli suljettu. Huono sanojen järjestys voi myös johtaa väärään tarkoitukseen. Huono sanojen järjestys lausunnossa ”veljet päättivät myydä äskettäin kuolleen isänsä omaisuuden, koska he tarvitsivat rahaa” viittaavat siihen, että isä kuoli, koska hänen poikansa tarvitsivat rahaa, mikä johtui hänen kuolemastaan ​​väärästä tarkoituksesta.

Väärän tarkoituksen korjaaminen on yleensä melko yksinkertaista. Useimmissa tapauksissa tarkoitusta ehdotetaan käyttämällä väärin sanaa “to”, kuten “John löi palloa saadakseen kaksi juoksua joukkueelleen”. On epätodennäköistä, että Johnin nimenomainen tavoite oli tehdä täsmälleen kaksi erää joukkueelleen. Tämän voisi korjata yksinkertaisesti korvaamalla “tehdä piste” sanalla “ja pisteytetty” tai jotain vastaavaa, joka poistaa epäsuoran tarkoituksen. Väärän tarkoituksen tapausten korjaaminen sanojen järjestyksen perusteella on yksinkertainen asia säätää huonosti muodostetun lauseen sanojen järjestystä.

Väärää tarkoitusta käytetään toisinaan tahallisesti, yleensä harhauttaakseen lukijat ajattelemaan, että joku teki joko hyvää tai huonoa tarkoituksenaan saada aikaan tiettyjä seurauksia. Tämä on erityisen yleistä urheiluraportoinnissa ja poliittisissa kommenteissa. Urheilukommentaattori voi esimerkiksi haluta kehua urheilijaa näyttämällä siltä, ​​että jokin odottamaton positiivinen sivutuote hänen toiminnastaan ​​oli täysin tahallinen. Päinvastoin, poliittinen kommentaattori voi yrittää hyökätä poliitikkoa vastaan ​​ehdottamalla, että politiikan muutoksen negatiivinen tulos oli poliitikon todellinen tarkoitus.