Laadullinen kirjoittaminen on kirjoitusmuoto, joka perustuu ei-numeerisiin yksityiskohtiin ja kuvaukseen kvantitatiivisten numeeristen tietojen esittämisen sijaan. Ero on usein erittäin tärkeä tutkimusaloilla, jotka voivat luottaa joko numeerisiin tietoihin tai laadullisiin kuvauksiin. Hyödyllisen laadullisen kirjoittamisen täytyy silti säilyttää korkea tarkkuus ja huolellinen kielen käyttö, vaikka tarkkoja numeerisia tietoja ei ole. Tapaustutkimukset, erityisesti sosiologisilla ja psykologisilla aloilla, johtavat usein tutkimuksiin, joissa ei ole tarkkoja määrällisiä tietoja. Tällaisissa tapauksissa tarkka ja huolellinen keskustelu käytetyistä menetelmistä ja havaituista tuloksista on erittäin tärkeää, koska kieli on ainoa tapa välittää havainnot, jotka eivät palauta tarkkoja numeerisia tuloksia.
Jos määrällisiä tietoja ei ole, kirjoittajan on luotettava täysin kieleen ilmaistakseen kerättyjä tietoja laadullisessa kirjoituksessa. Tämä voi olla sekä käytännössä että eettisesti vaikeaa, kun otetaan huomioon joidenkin havaintojen ilmaisemisen sanoin vaikeus ja se, kuinka helposti voidaan kieltä käyttää ilmaistakseen tiettyä mielipidettä. Lukija voi vapaasti tehdä omat päätöksensä tutkiessaan esimerkiksi taulukkoa, joka sisältää objektiivisia numeerisia tietoja kokeesta. Kun on kuitenkin käytettävä laadullista kirjoittamista, on tärkeää pyrkiä samaan objektiivisuuden tasoon tarkan kielenkäytön avulla ja jättämällä tietoisesti pois kaikki, mikä voisi vaikuttaa lukijan mielipiteisiin.
Yksi erittäin tärkeä näkökohta havaintojen esittämisessä laadullisen kirjoittamisen kautta on kuvata havaintojen saamiseksi käytetyt menetelmät selkeästi. Lukija voi saada paljon selkeämmän käsityksen esitetyistä havainnoista, jos hän ymmärtää kontekstin, jossa ne löydettiin. Lukija voi myös tunnistaa mahdolliset harhaluulot tai ongelmat tuloksissa, jotka voitaisiin käyttää käytetyillä menetelmillä. Laadullisen kirjoittamisen tarkoituksena tutkimuksen yhteydessä on yleensä esittää joitakin lopullisia analyyttisiä havaintoja. Esitettyjä tuloksia voidaan pitää pätevinä vain niiden saamiseksi käytettyjen menetelmien yhteydessä.
Muut perinteisesti ei-numeerisen kirjoittamisen muodot, kuten fiktio ja runous, on harvoin leimattu “laadulliseksi kirjoitukseksi”. Teknisesti ne ovat yleensä laadullista kirjoittamista puuttuvien numeeristen tietojen vuoksi, mutta tällaisten kirjoitusten merkitseminen sellaisiksi ei ole usein hedelmällistä, koska tällaisen kirjoittamisen oletetaan yleensä perustuvan kieleen eikä tietoon. Siksi termiä käytetään useimmiten viittaamaan muodolliseen tutkimuspohjaiseen kirjoittamiseen, koska kvalitatiivisen ja määrällisen tiedon välinen jako on erittäin tärkeä tutkimuksen yhteydessä. Muiden kuin numeeristen tutkimustulosten objektiivisen ja selkeän ilmaisemisen edellyttämien kirjoitustaitojen kehittäminen on äärimmäisen tärkeää niille, jotka yleensä tekevät ei-numeerista tutkimusta.