Henkilökohtainen kertova essee on eräänlainen essee, jossa henkilö kirjoittaa omista kokemuksistaan, tyypillisesti kertovana tarinana. Vaikka joku voi kirjoittaa mielipiteistään tai persoonallisuudestaan tällaisessa esseessä, esseen ”kerronta” -osa tulee yleensä tarinasta. Tämäntyyppinen essee on yleensä tietokirjallisuutta ja liittyy usein todellisiin tapahtumiin, jotka tapahtuivat kirjoittajalle tai jollekin hänen läheiselle. Henkilökohtaista kertomusta käytetään usein korkeakoulujen tai arvostettujen ryhmien liittymiseen liittyvissä hakemuksissa, koska tällaiset esseet mittaavat kirjoittajan kykyjä ja antavat jonkun paljastaa mielenkiintoisia henkilökohtaisia tietoja.
Ei ole yhtä aihetta, jota on käytettävä henkilökohtaisen kertovan esseen kirjoittamiseen, koska useimmat kirjoittajat valitsevat aiheen, jolla on heille erityinen merkitys. Joku voisi kirjoittaa rakkaansa kuolemasta, esimerkiksi käyttääkseen esseen katarttisena kokemuksena tai auttaakseen muita löytämään jonkun muun, joka ymmärtää kokemansa. Henkilökohtainen kertova essee voisi yhtä helposti olla jotain humoristista, joka tapahtui kirjailijalle. Tällainen laaja valikoima mahdollisia aiheita voi johtaa siihen, että tällaiset esseet ovat varsin mielenkiintoisia, vaikka joidenkin kirjoittajien aloittaminen voi olla vaikeaa.
Ihmisille, joilla on vaikeuksia aloittaa kirjoitus ilman selkeää suuntaa, henkilökohtainen kertova essee voi olla hieman pelottava. Usein on parasta, että joku aloittaa aivoriihen mahdollisista aiheista. Tämän voi tehdä henkilö, joka ajattelee asioita, joita hänelle on tapahtunut ja jotka ovat herättäneet voimakkaita tunteita, kuten pelkoa, surua, onnea tai vihaa. Usein jonkun on helpointa kirjoittaa aiheesta, josta hän on kiinnostunut, ja emotionaaliset yhteydet aiheeseen voivat tehdä aiheesta merkityksellisemmän kirjoittajalle.
Tapa, jolla henkilökohtainen kerrontaessee kirjoitetaan, kuitenkin erottaa tällaiset teokset usein muista esseistä. Henkilökohtaisen kertovan esseen pitäisi tyypillisesti olla hieman löyhempi kuin informatiivinen tai argumentoiva essee, koska tällaisten esseiden kerrontapiirteiden tulisi muistuttaa kaunokirjallisia tai tietokirjallisia proosateoksia. Kirjoittajat voivat käyttää vuoropuhelua tällaisissa esseissä erottaen ne virallisemmalla äänellä kirjoitetuista esseistä, ja kirjoittaja voi päättää kertoa esseen tai antaa kertomuksen avautua kolmannen persoonan näkökulmasta. Viime kädessä henkilökohtaisen kerrontaesseen pitäisi tuntua strukturoidulta kerronnalta, jossa on alku, keskikohta ja loppu, joka kertoo tietyn tarinan tai välittää tietyn kokemuksen.