Mitä hätähuoltajuus on?

Kiireellinen edunvalvonta on tuomioistuimen määräämää väliaikaista henkilöä hoitamaan alaikäisen tai täysi-ikäisen, pätemättömäksi katsotun henkilön etuja. Kuten nimestä voi päätellä, tämä on väliaikainen huoltajuus, joka myönnetään hätätilanteissa, eikä se ole pysyvä. Jotta tuomioistuin voisi hyväksyä kiireellistä huoltajuutta koskevan hakemuksen, tulevan huoltajan on perusteltava, miksi toimenpide on tarpeen, selvittämällä, mitä vahinkoa määräämisellä voidaan ehkäistä. Kiireellisten edunvalvontatapausten tarkat menettelyt vaihtelevat suuresti tuomioistuimesta ja maasta riippuen.

Peruslain terminologiassa alaikäinen on alle täysi-ikäinen henkilö, kun taas huoltaja voi olla joko lapsi ilman huoltajaa tai kehitysvammainen aikuinen. Näistä henkilöistä tulee tuomioistuimen pesä, ja heitä edustaa tuomioistuimen määräämä asianajaja kiireellisissä edunvalvontamenettelyissä. Alaikäisen kiireellinen huoltaja määrätään väliaikaiselle huoltajalle tapauksissa, joissa biologiset vanhemmat ovat menettäneet luonnollisen huoltajan asemansa alaikäisen kuoleman tai hylkäämisen tai pahoinpitelyn vuoksi.

Jos biologiset vanhemmat ovat elossa, heitä pidetään lähes aina lapsensa luonnollisina huoltajina, ellei heitä ole syytetty hylkäämisestä tai lasten hyväksikäytöstä. Kun vanhempi kuolee ilman testamenttia, jolla alaikäisille lapsilleen on määrätty huoltaja, tuomioistuimen on tehtävä päätös siitä, kuka heistä huolehtii. Se ottaa todennäköisesti ensin huomioon sukulaiset, mutta muut voivat hakea. Väliaikainen tai kiireellinen huoltaja voidaan määrätä, kunnes tuomioistuin päättää ja määrää pysyvän huoltajan.

Tuomioistuimen määräämä edunvalvoja saa lain mukaan huolehtia seurattavan päivittäisestä hoidosta sekä hoitaa hänen omaisuuttaan. Tapauksissa, joissa on aikuinen, joka vaatii kiireellistä huoltajuutta, “väitetyn epäpätevän” erityiset lääketieteelliset ongelmat on esitettävä aiotun huoltajan tuomioistuimelle tekemässä hakemuksessa. Tuomioistuimelle on kerrottava, miksi aikuinen ei kykene tekemään omia päätöksiään.

Kiireellisen edunvalvojan hakemuslomake alkaa yleensä välilyönneillä holhoojan koko nimelle, osoitteelle ja puhelinnumerolle. Mukana on tilaa vastata kysymyksiin osaston kunnosta hakijan näkökulmasta. Täyttämällä ja lähettämällä täytetyn lomakkeen edunvalvojan sanotaan hakevan tuomioistuimelta kiireellistä tai väliaikaista huoltajuutta.

Jos tuomioistuin hyväksyy edunvalvontahakemuksen, se antaa oikeuden määräyksen, asiakirjan, joka sisältää tuomarin päätöksen. Hätähuoltajan oikeudelliset odotukset ja vastuut osastolle selostetaan oikeuden määräyksessä. Tehdessään päätöstä kiireellisissä edunvalvontatapauksissa tuomioistuin ottaa huomioon edunvalvojan ja mahdollisen huoltajan välisen suhteen. Mahdollisen edunvalvojan pätevyys ja luonne arvioidaan myös, sillä tuomioistuin haluaa vastuullisen tilapäishoidon tarjoavan henkilön, joka toimii hoitajan edun mukaisesti.