Tuomio- tai tuomiovakuutus on asiakirja, joka sisältää lausumia, joissa määritetään, kuinka yksi henkilö on velkaa tietystä rahasummasta toiselle. Pääasiassa tuomiolausunto toimii siviilivalituksena. Tämän asiakirjan jättäjä on kantaja ja vastaajan on vastattava. Kantajan on allekirjoitettava vala valaan notaarin luona ja toimitettava se tuomioistuimelle.
Sen lisäksi, että kantaja on toimittanut tuomiolausuman tuomioistuimelle, hänen on annettava vastaajalle tiedoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kantajan on palkattava sheriffi, toinen tuomioistuinvirkailija tai yksityinen prosessipalvelin toimittamaan todistus vastaajalle ja kutsu. Kutsu ilmoittaa vastaajalle, että hänen on annettava vastaus tuomiolausuntoon tietyn ajan kuluessa, yleensä 30 päivän kuluessa. Haasteessa ilmoitetaan myös vastaajalle, että tuomioistuin ratkaisee kantajan eduksi, jos vastaaja ei vastaa. Prosessipalvelin ilmoittaa myöhemmin tuomioistuimelle kirjallisesti, että asiakirjat on annettu tiedoksi vastaajalle.
Jos kantaja ei takaa asianmukaista palvelua, se viivästyttää asian käsittelyä. Tuomioistuin voi myös kumota tai kumota tuomionsa, jos kantaja ei toimita tuomiolausuntoa asianmukaisesti. Joissakin tapauksissa tuomioistuin voi määrätä seuraamuksia kantajalle, jos kantaja tietoisesti laiminlyö asianmukaisen palvelun. Tämän vuoksi kantajan on tärkeää varmistaa, että vastaajalle toimitetaan asiakirjat lain edellyttämällä tavalla.
Kantajan on myös liitettävä tuomiolausuntoon muut asiakirjat, jotka osoittavat velan pätevyyden. Kantajan ei tarvitse saapua tuomioistuimeen, ellei tuomioistuin vaadi henkilökohtaista kuulemista. Tämä tapahtuu yleensä silloin, kun vastaaja esittää vastauksen, jossa se kiistää todistuksen väitteet. Kantajan on tämän jälkeen oltava oikeudessa, todistettava velaksi vaadittu summa ja vastattava kaikkiin vastaajan esittämiin vastineisiin. Tuomioistuin kuulee molempia osapuolia ja päättää asiasta.
Jokaisella lainkäyttöalueella on erityiset paikalliset menettelysäännöt, joissa määritetään, milloin tuomiolausuntoa voidaan käyttää. Säännöissä täsmennetään myös, mitä tietoja kantajan on annettava osana todistusta. Jotkut lainkäyttöalueet eivät käytä tuomiolausuntoa. Sen sijaan nämä lainkäyttöalueet vaativat yleensä kantajaa tekemään perinteisen tuomioistuimen valituksen tai vetoomuksen.