Etiikka on tärkeä osa yritysvastuun kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jota joskus kutsutaan yhteiskuntavastuuksi (CSR). Yhteiskuntavastuu on liiketoimintamalli, joka alkoi syntyä 1960 -luvun lopulla ja 1970 -luvun alussa. Yritysvastuumallin mukaan yritysvastuun ja etiikan katsotaan kietoutuvan toisiinsa.
Yritysvastuun filosofia korostaa lakien noudattamista ja korkeita eettisiä normeja kuluttajia ja kansalaisia kohtaan. Siinä suunnitellaan myös myönteisiä toimia ympäristön ja yleisen edun aloilla. Se edistää haitallisten yrityskäytäntöjen aktiivista poistamista silloinkin, kun ne ovat valtion sääntelyn ulkopuolella.
Muita alueita, joilla yritysvastuu ja etiikka ovat päällekkäisiä yritysten yhteiskuntavastuumallin kanssa, ovat yleisen edun ja ympäristönäkökohtien sisällyttäminen yrityssuunnitteluun ja päätöksentekoon. Yritysvastuu sisältää vapaaehtoisten eettisten ja ympäristöstandardien luomista ja yhteisökasvua koskevien hankkeiden kehittämistä. Yritykset, jotka noudattavat yhteiskuntavastuumallia, noudattavat “kolminkertaista riviä” -lauseita “Ihmiset, planeetta, voitto”.
Jotkut kommentaattorit uskovat, että yritysvastuu ja etiikka ovat ristiriidassa kuluttajaetiikan kanssa, kun yhä useammat ihmiset tulevat tietoisiksi yksilöllisistä vaikutuksistaan ympäristöön ja maailmaan. Kun yhä useammat kuluttajat alkavat tehdä valintoja sosiaalisten ja ympäristönäkökohtien perusteella, yritykset vahvistavat sitoutumistaan näihin kysymyksiin. Kun yritys harjoittaa sosiaalista yritysvastuuta, tuloksesta voi tulla osa yrityksen identiteettiä. Jotkut tarkkailijat huomauttavat, että yhteiskuntavastuumallilla toimiminen lisää yritysten voittoja pitkällä aikavälillä.
Jotkut yritysten yhteiskuntavastuumallin arvostelijat ehdottavat, että yritysten sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat ovat vain pinnallisia ja että hallituksen olisi otettava johtoasema näiden ongelmien ratkaisemisessa sääntelyn avulla. He huomauttavat, että veronmaksajat maksavat jo hallitukselle varmistaakseen, että yritykset käyttäytyvät turvallisesti ja kansalaisten hyväksi. Yritysten yhteiskuntavastuun kannattajat vastaavat, että kuluttajat ja sidosryhmät painostavat yrityksiä vastuullisesti.
Sidosryhmät koostuvat muutakin kuin osakkeenomistajista ja sijoittajista. Niihin kuuluvat sosiaaliset ja rahoituslaitokset, viranomaiset ja ulkomaiset hallitukset. Ammatilliset instituutiot, työjärjestöt ja akateemiset laitokset vaikuttavat myös yhteiskunnallisesti vastuulliseen yritysten käyttäytymiseen ja ovat osallisina niistä.
Monet yritykset näyttävät investoivan yritysvastuun ja etiikan edistämiseen sellaisina kuin ne ymmärretään yhteiskuntavastuumallissa. Suuri joukko yrityksiä ympäri maailmaa toimittaa vuosittain yritysvastuuraportteja kansainvälisen Global Report Initiative -ohjelman avulla. Kestävyysraportit kertovat yleisölle ja sidosryhmille yrityksen pyrkimyksistä parantaa ympäristö- ja sosiaalisia arvoja ja edistää yleistä etua. Raportit sisältävät yleensä tietoa siitä, miten nämä toimet ovat säilyttäneet tai parantaneet voittoja.