Oikeudenkäynneillä tarkoitetaan kaikkia oikeudenkäyntejä, joita käydään tuomioistuimessa, jossa tuomari johtaa. Oikeudenkäynti voi olla joko rikosoikeudellinen tai siviilioikeudellinen. Tuomarin ei tarvitse edes olla se, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen, jotta menettely voidaan katsoa oikeudenkäynniksi, kunhan kanne tapahtuu tuomioistuimessa, jossa tuomarilla on toimivalta.
Rikosoikeudellisessa menettelyssä oikeudenkäynteihin kuuluu oikeudenkäynti, jossa syyttäjä tuomitsee vastaajan, esimerkiksi murhasta. Tuomarilla ei ehkä ole mahdollisuutta antaa lopullista tuomiota syyllisyydestä tai viattomuudesta, koska kuudes tarkistus takaa syytetyille rikollisille oikeuden ikäisensä tuomaristoon. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tuomari johtaa menettelyä ja hallitsee tiettyjä oikeudenkäynnin näkökohtia, lopullisen päätöksen tekee valamiehistö.
Myös siviilioikeudellisia riita -asioita pidetään eräänlaisena oikeuskäsittelynä. Toisin kuin rikosoikeus, valtio ei osallistu siviilioikeudenkäyntiin. Henkilö, jota toinen henkilö, yhteisö tai oikeushenkilö on tehnyt väärin, nostaa kanteen siviilioikeudellisissa asioissa. Vastaaja kutsutaan oikeuteen sen jälkeen, kun kantaja on nostanut kanteen ja oikeudenkäynti on kuulemassa tuomarin edessä. Tuomari ei myöskään voi tehdä päätöstä siitä, onko vastaaja syyllinen vai ei, koska valamiehistön oikeudenkäynti on yleinen myös siviilioikeudenkäynneissä.
Vaikka valamiehistö tekee lopullisen päätöksen syyllisyydestä tai viattomuudesta, oikeudenkäyntiä kutsutaan edelleen oikeudenkäyntimenettelyksi. Nimi on olemassa, koska tuomarilla on erittäin tärkeä rooli oikeudenkäynnissä. Pääasiassa tuomari valvoo oikeussalin sääntöjä.
Hän tekee tämän päättämällä, mitä todisteita voidaan esittää valamiehistölle, tai päättämällä, onko yhden asianajajan esittämä kysymys asianmukainen. Hän antaa myös tuomarille ohjeita oikeudenkäynnin luonteen perusteella. Lopuksi hän voi jopa olla vastuussa rangaistuksen tuomitsemisesta rikolliselle, jos valamiehistö päättää rikollisen syyllisyydestä, tai hänen on ehkä muutettava tai määritettävä, onko rangaistusvahinkoratkaisu asianmukainen siviilioikeudessa.
Oikeudenkäynnit ovat erityisen tärkeitä muutoksenhakutasolla, jossa tuomarit todella määrittävät, miten lakia sovelletaan tiettyyn tilanteeseen tai tapaukseen. Muutoksenhaku on tapaus, jossa joko kantaja tai vastaaja ei pidä tavasta, jolla alempi oikeusaste soveltaa lakia, ja pyytää ylemmän oikeusasteen tuomioistuinta tarkistamaan, tulkittiinko lakia oikein. Yhteisoikeusmaissa oikeudelliset määräykset – lausunnot siitä, mitä laki tarkoittaa – muutoksenhakumenettelyissä todella muuttuvat laiksi.