Mikä on perintölaki?

Perintölaki on lain ala, joka koskee sitä, miten perinnönjako jaetaan tai siirretään perillisille hänen kuolemansa jälkeen. Ei vain, että perintölaki vaihtelee maittain, mutta se voi myös vaihdella maan osavaltioiden tai uskontojen mukaan. Joillakin lainkäyttöalueilla nämä lait korvaavat viimeisen testamentin, kun taas toisilla ne määrittävät vain omaisuuden jaon ilman tahtoa.

Yhdysvalloissa, kun vainaja kuolee, hänen omaisuutensa menee yleensä läpi oikeudellisen prosessin, joka tunnetaan testamenttina. Testamentin aikana vainajan viimeinen tahto ja testamentti hyväksytään tuomioistuimessa tarkasteltavaksi. Jos peritty ei jättänyt testamenttia, sovelletaan sen valtion perintölakia, jossa vainaja kuoli, ja perintö siirtyy perillisille perimättömästi. Perinnöllisellä perinnöllä tarkoitetaan oikeudellisia sääntöjä, jotka määrittävät, kuka saa vainajan omaisuuden ja kuinka monta prosenttia he saavat.

Yhdysvaltain perintölaissa ei tehdä eroa mies- ja naisperillisten välillä. Jos esimerkiksi sen valtion perimätön perintölaki, jossa vainaja kuoli, määrää, että perintö siirtyy perinnön jättäneen lapselle, kaikki lapset perivät tasavertaiset osuudet. Luonnollisesti vainaja voi testamentissa antaa suuremman osuuden mies- tai naislapselle, jos hän niin päättää. Ilman tahtoa kaikkia perillisiä kohdellaan kuitenkin tasa -arvoisesti sukupuolesta riippumatta.

Kansainvälinen perintölaki perustuu usein uskonnollisiin vakaumuksiin tai oppeihin. Sellaisena Yhdysvaltojen ulkopuolisten maiden perintölainsäädäntö voi antaa etusijalle miesperilliset tai sulkea naiset perimättä kokonaan. Muslimien perintölaki sulki perinteisesti naiset kokonaan perimättä. Viime aikoina muslimien perintölaki on kehittynyt siten, että naiset voivat periä, mutta miesperillisille perillisille annetaan usein kaksi osaketta kutakin naiselle annettua osaketta kohden. Intiassa vuoden 1925 perintölain mukaan tyttärellä on oikeus vain neljännekseen pojan osuudesta perinnöstä.

Joissakin maissa pyritään muuttamaan käytäntöä suosia miesperillisiä naispuolisia. Vuoden 1985 hindulaisten perintölain muutoslaki on yksi tällainen esimerkki. Lain mukaan naisperillisiä kohdellaan nyt tasa -arvoisesti testamentin puuttuessa ja he perivät tasavertaisina osina miespuolisia.