Yleensä kotiarestia kutsutaan kotiarestiksi. Yleensä se edellyttää, että henkilö on suljettu kotiinsa tietyn ajan. Tällaiseen toimenpiteeseen voi liittyä erilaisia ehtoja ja korvauksia, mukaan lukien vierailijoiden rajoittaminen ja lupa raportoida kouluun.
On monia syitä, miksi kotihoitoa käytetään. Se voi olla keino vähentää vankiloiden ylikuormitusta. Sitä voidaan myös käyttää keinona valvoa ja valvoa henkilöä, jota ei ole vielä tuomittu rikoksesta. Sitä voidaan käyttää myös lievänä vaihtoehtoisena rangaistuksena.
Sekä aikuiset että nuoret voivat joutua kotirajoitukseen. Toimenpidettä pidetään usein nuorten parempana vaihtoehtona kuin nuorten säilöönottokeskuksia tai aikuisten korjauslaitoksia. Se antaa lapselle mahdollisuuden asua perheen kanssa. Lapsen voidaan sallia lähteä kotoa raportoimaan kouluun. Monissa tapauksissa kuitenkin järjestetään jonkinlainen kotiopetusohjelma.
Aikuiset voivat joskus ilmoittautua töihin. Termit ovat samankaltaisia kuin niitä, joita käytetään työn vapautusohjelmissa korjauslaitoksissa. Henkilö ei yleensä saa pysähtyä työn ja kodin välillä.
Monissa tapauksissa kotiintuloon määrätyn henkilön liikkumista ja olinpaikkaa seurataan elektronisilla valvontajärjestelmillä. Näihin järjestelmiin kuuluu usein laite, joka asetetaan henkilön nilkan ympärille. Normaalisti, vaikka hänet käsketään jäämään kotiin 24 tuntia vuorokaudessa, hän saa mennä ulos.
Elektroninen valvontalaite on yleensä erittäin tarkka. Se lähettää signaalin, kun henkilö liikkuu sallitun kehän yli. Jos henkilö saa jostain syystä lähteä kotoa, se voidaan helposti määrittää, jos hän ei palaa oikeaan aikaan. Laite lähettää myös signaalin, jos se poistetaan tai jos sitä yritetään poistaa.
Kotioloa voidaan myös säätää kotipuhelimella. On olemassa automatisoituja puhelupalveluja, jotka soittavat satunnaisesti henkilön kotiin varmistaakseen, että hän on siellä. Joissakin tapauksissa viranomaishenkilöt, kuten koeajat tai huoltajan mainokset, soittavat itse satunnaisesti. Tämä tehdään yleensä tapauksissa, joihin liittyy pieniä rikoksia.
Monissa tapauksissa kotiolo ei ole ilmainen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun käytetään elektronista valvontaa. Suljetun henkilön voidaan joutua maksamaan laitteet ja muut niihin liittyvät maksut.