Meripantti edustaa alukselle tai muulle vesialukselle saatavaa korvausta palkattomasta työstä, palveluista tai palkasta. Se tarjoaa turvallisuuden, joka varmistaa maksun jokaiselle henkilölle, joka tekee korjauksia tai tarjoaa huoltoa, vakuutuksia, polttoainetta tai telakointitilaa tällaisille käsityötaitoille, sekä niille, jotka työskentelevät aluksella. Pantit ovat admiraliteettilain alaisia ja niitä sovelletaan myös kaikkiin aluksen aiheuttamiin vahinkoihin riippumatta siitä, onko vene kiinnitetty.
Tämäntyyppinen panttioikeus eroaa muista omaisuuden panttioikeuksista, koska sitä voidaan käyttää omaisuuden säilyttämiseen, vaikka alus olisi merellä. Ruumi voidaan sijoittaa mihin tahansa aluksen osaan, joka pystyy liikkumaan vedessä, mukaan lukien moottorit, pumput, rahti, huonekalut ja tarvikkeet, kuten kalastustarvikkeet. Meripanttia voidaan käyttää myös pakottamaan laiva tai laiva myymään maksamattoman velan perimiseksi. Admiraliteettilainsäädännössä, jota kutsutaan “merilaiksi”, kukin maa tai alue määrittelee, miten merioikeus pannaan täytäntöön. Monia kansainvälisiä sopimuksia on laadittu yhtenäisempien sääntöjen luomiseksi.
Tuomioistuimet määräävät panttioikeuden sen jälkeen, kun velkoja on toimittanut kanteen. Kun panttioikeus on myönnetty, alus voidaan takavarikoida ja pidättää, kunnes maksamattomat velat on ratkaistu. Jos aluksen omistaja ei pysty maksamaan tai ei ole halukas maksamaan, veneet voidaan myydä takaisinmaksamatta olevien varojen perimiseksi. Julkinen huutokauppa on yleisin myyntitapa, ja aluksia myydään usein paljon halvemmalla kuin ne todellisuudessa ovat.
Merenkulun pantit asettavat merenalaiselle omaisuudelle erilaisia vanhentumisaikoja riippuen siitä, minkä tyyppistä saatavaa haetaan ja alueellisista laeista. Ne vaihtelevat tyypillisesti kuudesta kuukaudesta maksamattomien palkkojen ja kolmen vuoden ajan henkilövahinkojen tai vahingonkorvausten osalta. Jos rahdille asetetaan panttioikeus, se on yleensä voimassa vain niin kauan kuin tavarat ovat aluksella. Meripanttia koskevat lait tarjoavat suojaa perusteettomilta viivästyksiltä kanteen nostamisessa aluksen väliaikaisesti ostaneiden turvaamiseksi.
Lakiin on poikkeuksia, jotka koskevat kuivalla telakalla säilytettäviä veneitä tai muita vesikulkuneuvoja, mukaan lukien angaarissa olevat merikoneet. Poikkeuksia meripantteihin on myös proomuihin, joita käytetään ravintoloina ja jotka toimivat pysyvässä paikassa eivätkä kulje avovedessä. Meripanttia ei myöskään sovelleta kanootteihin tai kajakkeihin, joita käytetään matkailun edistämiseen.