Yhteyskielto, jota usein kutsutaan lähestymiskieltoksi tai suojamääräykseksi, on tuomioistuimen virallinen määräys, jolla kielletään vastaajaa ottamasta yhteyttä vetoomuksen esittäjään. Tapa, jolla vetoomuksen esittäjä tekee hakemuksensa, vaihtelee usein lainkäyttöalueen mukaan ja sen mukaan, mihin tarkoitukseen määräystä haetaan. Yleensä prosessi sisältää virallisen vetoomuksen jättämisen paikallisen syyttäjänviraston tai erityisen tuomioistuimen kautta, joka käsittelee tällaisia tapauksia. Joissakin tilanteissa syyttäjä antaa suojelumääräyksen uhrin puolesta osana meneillään olevaa rikosasiaa.
Yhdysvaltojen laajemmissa tuomioistuinjärjestelmissä on usein tuomioistuin, joka on omistettu suojamääräyksiä koskevien pyyntöjen käsittelyyn. Kun oma tuomioistuin on olemassa, vetoomuksen esittäjä-määräyksen pyytäjä-voi yleensä saada yhteydenottopyyntöä varten tarvittavat tyhjät lomakkeet. Pienemmissä tuomioistuinjärjestelmissä vetoomuksen esittäjä voi saada apua ja ohjausta paikallisesta syyttäjänvirastosta. Vetoomuksen esittäjä tarvitsee lomakkeiden täyttämiseksi vastaajan koko nimen ja osoitteen – sen henkilön, jota vetoomuksen esittäjä pyytää tuomioistuinta kieltämään yhteydenpidon.
Vetoomuksen esittäjän on täytettävä suostumusta koskeva vetoomus. Vetoomuksen on sisällettävä vetoomuksen esittäjän tiedot sekä oikeusperusteet, joiden perusteella tuomari voi antaa määräyksen. Kutsu on myös täytettävä ja toimitettava tuomioistuimelle, jotta vastaajalle voidaan ilmoittaa vetoomuksesta. Vetoomuksen esittäjän on annettava osoite, johon vastaajalle voidaan toimittaa kopio vetoomuksesta ja tuomioistuimen päivämäärätiedot.
Jos vetoomuksessa väitetyt syyt ovat perheväkivaltaa, tuomari voi antaa ex parte -määräyksen heti, kun vetoomus on vastaanotettu ja tarkastettu. Ex parte -määräys on väliaikainen tuomari, jonka vastaaja ei saa puolustaa väitteitään. Tässä tapauksessa se määrää vastaajan olemaan ottamatta yhteyttä vetoomuksen esittäjään, mutta se päättyy yleensä 30 päivän kuluessa. Tuomioistuin määrää istunnon 30 päivän kuluessa, jotta vastaaja voi puolustautua väitteitä vastaan. Tuomari voi tehdä määräyksen pysyväksi tai lopettaa ex parte -määräyksen.
Kun rikosoikeudenkäynnin yhteydessä ei pyydetä yhteydenottoa, syyttäjäasiamies pyytää yleensä määräystä ensimmäisen kuulemisen aikana. Rikosasioista johtuvia lähestymiskieltoja pyydetään usein rikoksen uhrin suojelemiseksi syytetyn häirinnältä tai uhkailulta. Jos esimerkiksi lähikaupan työntekijä ryöstettiin, syyttäjälakimies voi pyytää määräystä, jolla kielletään vastaajaa ottamasta yhteyttä uhriin millään tavalla.