Todistuslainsäädäntö viittaa lakikokoelmaan, joka määrää, mikä oikeudenkäynnissä on hyväksyttävä. Todisteet viittaavat tuomarille tai valamiehistölle esitettyihin tietoihin, joita käytetään asian ratkaisemiseen. Kaikki oikeusjutut on ratkaistava kokonaan sen perusteella, miten lakia sovelletaan annettuihin todisteisiin, joten lait, jotka koskevat todisteiden hyväksymistä, ovat erittäin tärkeitä.
Jokaisella lainkäyttöalueella on erilaiset hyväksyttävät todisteet koskevat lait. Yleensä lait on kuitenkin suunniteltu varmistamaan oikeudenmukainen ja puolueeton oikeudenkäynti kantajalle ja vastaajalle. Säännöt on suunniteltu varmistamaan, että kukin osapuoli voi esittää ne tosiasiat, mielipiteet ja tiedot, jotka ovat tarpeen hänen asiansa osoittamiseksi.
Yhdysvalloissa on useita todisteisiin liittyviä lakeja. Yksi todisteiden laki koskee sitä, kuinka todisteet kerätään. Todisteet on kerättävä siten, että epäillyn perustuslailliset oikeudet toteutuvat. Tämä tarkoittaa, että poliisilla tai lainvalvontaviranomaisilla on oltava todennäköinen syy suorittaa etsintä, ja heidän on useimmissa tapauksissa hankittava lupa ennen sen tekemistä tiettyjä rajoitettuja poikkeuksia lukuun ottamatta, kuten jos he näkevät salakuljetuksen selvästi. Yhdysvaltain todistelulain mukaan todisteita, jotka on saatu laittomasti perustuslaillisia oikeuksia loukkaamalla, eikä kaikkia muita todisteita, jotka on löydetty alkuperäisen virheellisen etsinnön perusteella, ei voida hyväksyä tuomioistuimessa.
Toinen todisteiden laki Yhdysvalloissa on kuulopuhelain. Tämä laki määrää, että todistaja ei voi todistaa mitään, mitä hän on oppinut toisen kädestä. Toisin sanoen todistaja ei voi jakaa mielipidettään siitä, mitä hän uskoo vastaajan ajattelevan, eikä hän voi kertoa todistajakosketuksessa mitään, mitä joku toinen henkilö sanoi hänelle. Todistaja ei esimerkiksi voinut mennä todistajien pöydälle ja sanoa “Uskon, että Matt ryöstää pankin”, eikä hän voinut sanoa “Joe kertoi minulle, että Matt aikoi ryöstää pankin”, koska molemmat lausunnot otettaisiin huomioon. juoru.
Todistuslaki määrää myös, että todisteiden on oltava merkityksellisiä. Sen on esimerkiksi pyrittävä todistamaan yksi rikoksen osatekijöistä tai edistettävä syytetyn puolustuksen luomista. Henkilö ei voi esittää todisteita yleisestä väärinkäytöksestä syytettyä vastaan, ellei tällä väärinkäytöllä pyritä osoittamaan rikoksen osatekijä.