Kolmen lakon laki on laki, joka määrää pitkäaikaisen vankeusrangaistuksen tavanomaisille rikoksentekijöille. Useissa osavaltioissa, mukaan lukien Kalifornia ja Washington, on tämän tyyppisiä lakeja kirjoissaan, ja useilla valtioilla on myös sellaisia lakeja, kun taas toiset keskustelevat vastaavien lakien hyväksymisestä. Kolmen lakon lain taustalla on ajatus, että se saa toistuvasti rikoksentekijät kaduilta varmistaen, etteivät he voi jatkaa rikosten tekemistä. Tällaisten lakien vastustajat ovat kuitenkin väittäneet, että kieli on usein huonompaa kuin ihanne, ja ihmiset on tuomittu elinkautiseen vankeuteen muun muassa evästeiden ja pizzaviipaleiden varastamisesta, koska nämä lait ovat niin joustamattomia.
Tyypillisesti kolmen lakon laissa todetaan, että kolmen rikoksen tekemisen jälkeen joku on tuomittava elinkautiseen vankeuteen ja mahdollisuus ehdonalaiseen vähintään 25 vuoden palveluksen jälkeen. Rikoshistorian on sisällettävä myös väkivaltainen tai vakava rikos. Jos joku esimerkiksi syyllistyy raiskaukseen, paristoon ja törkeään varkauteen erillisistä syytteistä, kyseinen henkilö lähetetään tämän tyyppisen lain nojalla vankilaan.
Termi “kolmen iskun laki” viittaa baseball -urheiluun, jossa pelaajat saavat kolme “iskua” tai jätettyä palloa batin aikana. Baseballin sääntöjen mukaan jos pelaaja ei osu palloon, kun se kulkee kotialueen iskualueen sisällä, hän on “poissa”. Samaan käsitteeseen viitataan kolmen lakon eli tavanomaisten rikoksentekijöiden lakien kielellä, kuten “kolme lakkoa ja rikoksentekijä on yhteiskunnan ulkopuolella”.
Tavanomaisten rikoksentekijöiden lakien kannattajat ovat huomauttaneet, että alueilla, joilla on voimassa kolme lakkoa koskeva laki, rikollisuudella on tapana laskea lain hyväksymisen jälkeen, mikä viittaa siihen, että se toimii pelotteena ja että ihmisten lukitseminen todella estää rikollisuutta. He väittävät myös, että tällaiset lait estävät rikoksia, joita ei voida estää muiden tuomiosääntöjen nojalla. Esimerkiksi toistuva rikollinen, jolla on ollut naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, voitaisiin ehdonalaiselle ehdolle alueella ilman kolmen lakon lakia, mikä saattaisi rikoksentekijän pystymään hyökkäämään enemmän naisia, mutta alueella, jolla on tavanomainen rikoksentekijä, rikollinen estetään syyllistymästä tuleviin rikoksiin.
Vastustajat väittävät, että kolmen lakon joustamattomuus on erittäin ongelmallista. Tavallisesti tuomarit saavat käyttää jonkin verran harkintavaltaa tuomiessaan, tasapainottaen lain hengen ja asian luonteen, mutta alueella, jolla on tavanomainen rikoksentekijän laki, tuomarin on lähetettävä vastaaja vankilaan. Kaliforniassa äänestäjät käsittelivät tätä kysymystä vuonna 2000, kun he äänestivät sen puolesta, että tuomarit voisivat lähettää toistuvat huumausainerikolliset kuntoutusohjelmiin vankilan sijaan.
Nämä lait asettavat myös joskus järjettömiä olosuhteita, koska puhutaan ”väkivaltaisten tai vakavien rikosten historiasta”. Henkilö, joka tekee yhden väkivaltaisen tai vakavan rikoksen, on vaarassa joutua vankilaan kolmen lakon lain mukaisesti, jos hän tekee kaksi muuta rikosta, vaikka ne eivät olisi väkivaltaisia tai vakavia. Tämä johtaa korkeisiin vankeusasteisiin ihmisille, jotka eivät mahdollisesti kuulu vankilaan.