Kyykky on henkilö, joka asuu kiinteistössä, jota hän ei omista, usein tarkoituksenaan lopulta saada omaisuus haltuunsa. Kyyhkyjän laillisuus ja tällaisella henkilöllä laillisesti olevat oikeudet riippuvat maasta, osavaltiosta ja alueesta ja jopa eri kaupunkien välillä. Tämä tekee ihmisen kyvyn tulla kyykkyksi ymmärtämisen täysin vaikeaksi. Joka tapauksessa, jotta ymmärrettäisiin täysin, mitä oikeuksia asukkaalla on, sekä tietyn kiinteistön laillisen maanomistajan oikeudet, paikalliset säännöt on otettava huomioon.
Tietyt kyykkyasiat ovat kuitenkin yleisiä, ja niitä voidaan tarkastella laajemmassa yhteydessä. Kyykky on tyypillisesti henkilö, joka asuu maalla tai kiinteistössä, jota hän ei omista. Yleensä laillinen maanomistaja ei ole tietoinen omalla maallaan asuvasta henkilöstä, ja kyvyttömyys hyödyntää tätä tietämättömyyttä. Tietyn ajan kuluttua – aika määräytyy sen alueen mukaan, jolla tämä tapahtuu – kyyhkyjä voi sitten vaatia ”kyykkyjen oikeuksia” yrittäessään ottaa maan ja kiinteistön kokonaan ja laillisesti. Juridisesti tätä prosessia kutsutaan usein haitalliseksi hallussapidoksi.
Kyyhkijän oikeuksien laillisuus riippuu maasta, osavaltiosta tai kaupungista, jossa tämä tapahtuu, ja eri alueet, jotka sallivat tämän prosessin, voivat vaatia erilaisia aikoja ennen kuin se voidaan saattaa päätökseen. Jos tietty alue edellyttäisi esimerkiksi yhden vuoden oleskelua, kyykkyjohtajan olisi asuttava kiinteistössä ilman, että omistaja pyytäisi tai pakottaisi henkilöä lähtemään, ja vapauttamatta omaisuutta yhden vuoden ajan vaatiakseen kyykkyoikeuksia. Alueella, jolla on tällainen laki, jos henkilö teki edellä mainitun ja pystyi todistamaan sen, hän voisi ottaa maan haltuunsa, koska edellinen omistaja katsoisi sen hylätyksi. Joillakin alueilla kyykky voi jopa siirtää kyykkyprosessin toiselle henkilölle, jota kutsutaan ”tackingiksi”, ja toinen henkilö voi suorittaa tarvittavan jatkuvan ammatin vaatiakseen kyykkyjän oikeuksia.
Tietokone- ja Internet -alalla ”kyberturvallisuus” viittaa verkkopalvelun verkkotunnuksen ostamiseen vilpillisessä mielessä tarkoituksena myydä tämä nimi jollekin toiselle. Esimerkki tästä olisi, jos suuri julkkis nimettiin John Doe ja joku osti verkkotunnuksen johndoe.com tarkoituksenaan myydä se näyttelijälle tai näyttelijän voitolle. Verkkotunnuksen ostaminen henkilökohtaiseen käyttöön ei ole välttämättä laitonta; se on tehtävä vilpillisessä mielessä ja tarkoituksena on käyttää se taloudelliseen hyötyyn henkilöltä, jolla on oikeus lailliseen omistukseen.