Mikä on perillinen oletus?

Oletettu perillinen on henkilö, joka on ensimmäinen, joka perii omistuksen, omaisuuden tai omaisuuden, jos perillistä ei ole. Jos esimerkiksi hallitsevalla hallitsijalla ei ole lapsia, oletusperillinen voi olla hänen veljensä tai sisarensa tai veljenpoikansa tai veljentytär. Jos perillinen syntyy tai jos perillinen, jolla on parempia vaatimuksia, kuten läheisempi sukulaisuussuhde, saapuu paikalle, oletettu perillinen voi menettää perintövaatimuksensa.

Oletetun perillisen käsite liittyy siihen, että omistusoikeudet ja perintöoikeudet on määriteltävä selkeästi. Kun sekavuus vallitsee peräkkäin, vakaat kartanot ja jopa maat voivat joutua nopeasti sisällissotaan sotivien kantajien välillä. Perillisen olettaman luominen mahdollistaa omistusten tai perintöoikeuden siirtymisen sujuvasti ilman mahdollisuutta perintökiistoihin.

Perillisen tai perillisen perillisen käytön suuri haittapuoli on luonnollisesti se, että sillä ei yleensä ole juurikaan tai mitään tekemistä osaamisen tai kyvyn kanssa. Monet valitettavat maat ovat joutuneet huonoon tilanteeseen sen jälkeen, kun toivottomasti epäpätevä perillinen astuu valtaistuimelle. Juuri tämä tilanne on johtanut useisiin historiallisiin tapahtumiin, joissa oletettu perillinen on yrittänyt takavarikoida arvonimen sillä perusteella, että perillinen tekee mittavaa vahinkoa. Melko monet perilliset olettamukset ovat joutuneet suosimaan paikallista väestöä perillisen epäpätevän toiminnan seurauksena.

Monissa yleisen oikeuden järjestelmissä perillistä asemaa voidaan määrätä vain hallitsevan arvon tai perinnön haltijan laillisista mieslapsista. Naislapsi voidaan leimata vain oletetuksi perijäksi, ja hänet voidaan helposti siirtää, jos miesperillinen syntyy. Samoin avioliiton ulkopuolelta syntynyt mieslapsikin voidaan nimetä oletetuksi perilliseksi ja voi jopa olla etusijalla laillisiin naisiin nähden, mutta hänet yleensä siirretään perintölinjasta, jos laillinen mies syntyy.

Näennäisen perillisen ja oletetun perillisen välillä on luonnollinen kiista, jonka mukaan oikeudelliset takeet eivät voi aina sitoa, mikä on toistuvasti näyttänyt dramaattisesti sekä elämässä että taiteessa. Shakespearen Hamletissa osa Elsinoren suuresta vääryydestä on se, että henkilö, joka normaalisti olisi oletusperillinen Claudius, on ottanut vallan murhatun kuninkaan poikaa ja perillistä Hamletia kohtaan. Shakespeare pippuroi tätä näytelmää murheellisilla ajatuksilla järkyttävän peräkkäin tapahtuvan sairauden seurauksista.

Shakespearen keskustelua asiasta saattoi kannustaa nykyinen tapahtuma, joka aiheutti hänen aikanaan paljon levottomuuksia: oletetun perillisen kuningas James I: n peräkkäin Englannin valtaistuimelle lapsettoman kuningatar Elisabet I: n kuoleman jälkeen. Itse olin oletettu perillinen, joka saavutti valtaistuimen ainakin osittain suuren kysynnän kautta. Kolmas Englannin valtaistuimen riveissä isänsä Henrik VIII: n kuoleman jälkeen Elizabeth selviytyi vankeudesta ja teloitusuhkauksista vanhemman sisarensa, kuningatar Maria I: n käsissä, joka epäili oletettua perillistä vallankaappauksen suunnittelemisesta valtaistuimelle.