Ehdonalaisessa kuulemistilaisuudessa henkilöt, jotka ovat vastuussa vangin ehdonalaisesta vapauttamisesta, kutsutaan tavallisesti ehdonalaiseksi, kuulevat tietoja alkuperäisestä rikoksesta ja saavat enemmän tietoa vangin tämänhetkisestä tilasta ja kyvystä toimia yhteiskunnassa. Monissa tapauksissa uhreja, todistajia ja muita asianomaisia osapuolia sekä suurta yleisöä voidaan kutsua kommentoimaan menettelyä ja esittämään omia mielipiteitään tuomitun soveltuvuudesta ehdonalaiseen. Näiden tietojen saatuaan ehdonalaislautakunta tekee päätöksen siitä, onko vanki myönnettävä ehdonalaiseen. Kun vangille myönnetään ehdonalainen ehdonalainen, ehdonalaislautakunta voi myös käyttää ehdonalaista kuulemista määrittäessään olosuhteet, joissa vanki viettää ehdonalaisen ehdonalaisuutensa.
Ehdonalainen vapautusjärjestelmä on suunniteltu vapauttamaan vankilajärjestelmä joistakin vankeista huolehtimisesta, jotka ovat osoittaneet kykenevänsä toimimaan vastuullisesti vankilajärjestelmän ulkopuolella. Vangit, jotka ovat suorittaneet osan tuomiostaan, voivat hakea ehdonalaista vapauttamista tai vapautua yhteiskuntaan tietyin ehdoin ja ehdonalaisen virkailijan valvonnassa. Monissa tapauksissa vangin on ensin täytettävä kirjallinen ehdonalaishakemus. Kun korjauslaitoksia hallinnoiva virasto on vastaanottanut hakemuksen, järjestetään ehdonalainen kuuleminen. Suullisessa käsittelyssä ehdonalaislautakunta tutkii vangin tapauksen ja antaa vangille mahdollisuuden puhua omasta puolestaan.
Sen lisäksi, että ehdonalainen kuuleminen tutkii vangin asiakirjoja ja antaa vangin puhua puolestaan, se sisältää yleensä tilaisuuden hallituksen jäsenille esittää vangille kysymyksiä rikoksestaan, käyttäytymisestään vankilassa ja suunnitelmista elää vapautumisensa jälkeen. Joissakin tapauksissa ystävien, perheenjäsenten ja muiden kirjeet luetaan, ja muut osapuolet voivat todistaa puolesta tai vastaan tuomion ehdonalaiseen myöntämisestä. Päätös ehdonalaiseen puolesta tai sitä vastaan voidaan tehdä ehdonalaiskäsittelyn aikana tai myöhemmin paikallisten sääntöjen mukaan.
Yhdysvalloissa kaikki lainkäyttöalueet eivät tarjoa ehdonalaista ehdonalaisille vangeille, ja jopa alueilla, joilla se tapahtuu, ehdonalaislautakunnat tai -komiteat eivät välttämättä tapaa henkilökohtaisesti, vaan voivat vastaanottaa vangin ehdonalaishakemuksen sekä asiakirjoja rikoksestaan ja hänen mahdollisuutensa kuntoutukseen yksityistä tarkastelua varten. Ehdonalaislautakunta voi sitten erikseen antaa lausuntonsa hallituksen puheenjohtajalle. Tapauksissa, joissa vangin ehdonalainen vapautushakemus hylätään, vangilla voi olla oikeus valittaa hallituksen päätöksestä.