Latinalainen lause “per curiam” tarkoittaa “tuomioistuin”, ja sitä käytetään osoittamaan, että oikeudellinen lausunto annetaan tuomioistuimen nimissä, ei tietyn tuomarin nimissä. Normit siitä, milloin lausunnot ja tuomiot annetaan per curiam, vaihtelevat kansakunnan ja tuomioistuimen mukaan. Esimerkiksi korkeimmat tuomioistuimet antavat yleensä useammin allekirjoitettuja lausuntoja ja tuomioita, kun taas alemmat tuomioistuimet voivat tarjota päätöksiä säännöllisemmin.
Tuomioistuin voi antaa suullisen tai kirjallisen tuomion per curiam, koska se katsoo, että asia ei ole kiistanalainen, ja tällaisia päätöksiä käytetään nopeasti tuomioistuimessa olevien asioiden luovuttamiseen. Kun asia on luonteeltaan monimutkainen tai kiistanalaisempi, tuomari yleensä allekirjoittaa lausunnon, ei vähiten siksi, että lausunto voi tulla oikeuskäytäntöön ja tuomarit arvostavat nähdä heidän nimensä painettuna. Tuomarit voivat myös haluta tehdä selväksi osallistumisensa päätökseen.
Periaatepäätökset eivät ole enemmän tai vähemmän päteviä kuin tuomarien allekirjoittamat päätökset. Ne voivat osoittaa tuomioistuimen yksimielisen päätöksen, mutta näin ei välttämättä ole. Kuten muutkin oikeudelliset tuomiot, niihin voidaan mahdollisesti hakea muutosta, jos joku katsoo, että tuomio on tehty virheellisesti tai että tuomioistuimessa on ollut ongelmia, jotka olisivat voineet estää oikeudenmukaisuuden, kuten puutteelliset tiedot tai todisteiden väärentäminen.
Tapauksissa, joissa useat tuomarit osallistuvat asian käsittelyyn ja tuomion antamiseen, yksi tai useampi tuomari kirjoittaa per curiam -päätöksen, mutta kukaan ei ole allekirjoittanut sitä tuomioistuimessa, ja se annetaan tuomioistuimen nimissä. Sitä vastoin tuomioistuimella voi olla yksimielinen päätös ja lausunto, jonka kaikki tuomarit ovat allekirjoittaneet. Tuomioistuimet voivat myös erota tuomiostaan, jolloin vastapuolen tuomarin erilainen lausunto voidaan antaa; Useat tuomarit voivat myös kirjoittaa mielipiteitä. Kaikissa näissä tapauksissa tuomarit allekirjoittavat nimensä lausuntoihinsa ja liittävät nimensä tuomioihinsa.
Oikeustieteilijät keskustelevat joskus curiam -tuomioiden perusteella; joidenkin mielestä tuomareilla ei ole mitään syytä olla liittämättä nimeään oikeudellisiin päätöksiin ja että päätöksiä ei pitäisi antaa tuomioistuimen nimissä. Toisten mielestä tuomarien ei tarvitse erityisesti allekirjoittaa kiistattomia tuomioita ja puolustaa tuomioistuinten oikeutta antaa päätöksiä.