Odotus on kirkon etuuden apuraha, asema, jossa on etuja, mukaan lukien tukitulot, odotettaessa nykyisen vakiintuneen toimijan kuolemaa. Etu ei ole vielä jaettavissa, mutta se tulee, kun matkustaja kuolee. Kanonilain mukaan odotusarvot eivät ole sallittuja, paitsi joissakin hyvin erityisissä olosuhteissa, mutta ne olivat aikoinaan hyvin yleisiä. Tämän käytännön kielto tuli voimaan 12 -luvulla, vaikka korkeiden virkamiesten jatkuva suvaitsevaisuus antoi monille hiippakunnille mahdollisuuden tarjota odotuksia tämän ajanjakson jälkeen.
Edunsaajat olivat maa -avustuksia ja niihin liittyviä tuloja, kuten vuokria. Kirkko antaisi vastaanottajalle mahdollisuuden käyttää maata ja hyötyä siitä koko elämänsä ajan, yleensä vastineeksi kirkolle suoritetuista palveluista. Apurahan koko voi vaihdella, ja kirkko voi myös peruuttaa avustuksen, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Tämä tarjosi mekanismin kirkon palkitsemiseksi uskollisille palvelijoille säilyttäen arvon ja lopullisen oikeuden maihinsa.
Odotuksella kirkon virkamies tarjoaisi ennakkoavustuksen kirkon palvelijalle. Hän tarjoaisi palveluja ymmärtäen, että hän ottaisi edun haltuunsa, kun nykyinen matkustaja kuoli. Kirkon jäsenet voisivat käyttää tätä taktiikkaa palkitakseen ihmiset etukäteen ja varmistaakseen erityisen kannattavien ja houkuttelevien edunsaajien kohtalon. Siitä voi myös tulla mekanismi kirkon politiikan valvonnan laajentamiseksi, koska ikääntyvä kirkon jäsen voi vaikuttaa siihen, miten kirkko jakoi hyödyt hänen kuolemansa jälkeen.
Keskiajalla, kun odotukset olivat yleisiä, kirkko osallistui moniin vallan lujittamiseen liittyviin toimiin, jotka herättivät huomiota ja kritiikkiä. Uudistukset muuttivat kirkon politiikkaa korruption ja muiden huolenaiheiden ratkaisemiseksi. Jopa kanonilakiin tehtyjen muutosten jälkeen jotkut alueet käyttivät kuitenkin odotuksia ja muita työkaluja palkkiona yhteisön uskollisille jäsenille, kunnes prosessi lopetettiin kokonaan.
Historian opiskelijoiden alueilla, joilla roomalaiskatolinen kirkko oli erittäin aktiivinen, on ymmärrettävä kirkon rooli maanomistuksessa ja hallinnassa. Aiheet, kuten odotusarvot, ovat tärkeä osa järjestelmiä, joita kirkko käytti hallitsemaan maitaan, ja ne olivat usein merkittäviä. Tämä aihe voi nousta esille myös historiallisessa fiktiossa, jossa tieto siitä, että hahmolla on odotuksia, voi olla tärkeää ymmärtääkseen, miten hän käyttäytyy romaanin yhteydessä.