Elatusapua on olemassa Englannissa ja Yhdysvalloissa sekä monissa muissa läntisen maailman maissa, mukaan lukien useimmat Euroopan unionin maat. Elatusapuvaatimukset ja asianmukaisten maksusummien määritystapa vaihtelevat maittain. Yleisesti ottaen on olemassa lukuisia tekijöitä, jotka vaikuttavat sopivan elatusapumäärän määrittämiseen, mukaan lukien tulot, elintaso ja suhteen pituus.
Elatusmaksun käsite on johdettu avioliiton yleisistä periaatteista, jotka edellyttävät, että osapuolilla on velvollisuus elättää puolisonsa. Tämä velvollisuus ei pääty avioliittoon, varsinkaan jos toinen puoliso on joutunut riippuvaiseksi puolison elatuksesta ja/tai alentanut ansaintakykyään aviosuhteen välittömän tai välillisen seurauksena. Nämä käsitteet otetaan huomioon määritettäessä asianmukaista elatusapumaksujen määrää.
Tärkeitä tekijöitä elatusapua määritettäessä ovat kummankin puolison toimeentulokyky, kummankin puolison tulot, avioliiton aikana saavutettu elintaso, avioliiton pituus sekä lasten läsnäolo tai poissaolo avioliitossa. Jos toinen puolisoista ansaitsee huomattavasti enemmän kuin toinen, hän voi joutua maksamaan elatusapua auttaakseen toista puolisoa säilyttämään samanlaisen elintaso kuin avioliiton aikana.
Elatusmaksut ovat erillisiä ja eroavat lasten elatusmaksuista. Myönnettävä elatusavun määrä voi kuitenkin alentaa maksettavan elatusapua, jos elatusvelvollisella ei ole riittävästi tuloja maksaakseen sekä elatusapua että elatusapua. Lapsen etu on ensisijainen, ja elatusapumaksut ovat etusijalla elatusmaksuihin nähden.
Syy avioerossa otetaan jossain määrin huomioon elatusapua määritettäessä. Jos puolisot ovat allekirjoittaneet esiaviosopimuksen, sitä yleensä kunnioitetaan, jos tuomioistuin pitää sopimuksen ehtoja oikeudenmukaisina. Osapuolet voivat myös sopia itse elatusapuratkaisunsa ja maksunsa osana avioeroratkaisuaan, jos he pääsevät sopimukseen, mutta tuomioistuin puuttuu asiaan, jos he eivät pääse sovinnolliseen ratkaisuun asiassa.
Useimmissa maissa avioliiton pituus on myös tärkeä tekijä elatusapujen myöntämisessä. Kymmenen vuotta kestävä avioliitto tai yleisemmin oikeuttaa puolisoon esimerkiksi Yhdysvalloissa enemmän elatusta kuin jos avioliitto olisi kestänyt alle kymmenen vuotta. Muut maat, jotka tarjoavat elatusapua, pitävät myös avioliiton kestoa tekijänä määritettäessä asianmukaisia tukivaatimuksia avioliiton purkamisen jälkeen.