Orgaaninen multaa on materiaali, joka levitetään puutarhan maaperälle istutusten suojaamiseksi ja maaperän rakenteen parantamiseksi. Multaa pidetään orgaanisena, jos se on valmistettu materiaalista, joka oli aiemmin elävää kasviainesta. Esimerkkejä orgaanisesta mullasta ovat silputut lehdet, kompostit ja murskatut maissintähkät.
Puutarhurit käyttävät orgaanista multaa vähentääkseen kasvavien kasvien stressiä. Mulch tekee tämän auttamalla maaperää pitämään kosteutta minimoimalla haihtumisen. Tämän seurauksena kasveja ja puita on kasteltava harvemmin ja ne kärsivät vähemmän kuivuudesta. Orgaaninen multaa toimii eristeenä pitämällä maaperä suhteellisen vakiona. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä keväällä, kun lämpimämpi maaperä edistää kasvien kasvua.
Jos orgaanista multaa käytetään oikein ja multaa ei ole rikkakasvien siemeniä, orgaaninen multaa estää rikkakasvien itämisen. Multaa estää valoa pääsemästä siemeniin. Jos rikkaruoho onnistuu itämään, paksu kerros multaa estää rikkakasvien taimen pääsemästä pintaan.
Orgaaninen multaa hajoaa hitaasti maaperään lisäämällä pieniä määriä ravinteita. Hajoamisprosessi houkuttelee lieroja ja parantaa maaperän rakennetta parantamalla ilmastusta ja kuivatusta. Suojakerros multaa auttaa estämään tiivistymistä rankkasateista tai kävelemästä maaperässä märänä.
Orgaanisen multaa käytettäessä on joitain ongelmia, mutta monia niistä voidaan hallita tai korjata helposti. Kosteassa ilmastossa orgaaniset multaa voivat pitää liikaa kosteutta. Märkä multaa voi tiivistyä ja mattautua, houkutella jyrsijöitä tai rohkaista sienen ja homeen kasvua. Puutarhurit voivat estää tämän nukkaamalla tai sekoittamalla multaa säännöllisesti. Jos märkä multaa on jatkuva ongelma, ohuempi kerros antaa osan kosteudesta haihtua.
Useimmat orgaaniset multaa nostavat maaperän pH -tasoa hieman materiaalien hajoamisen seurauksena, mikä johtaa hieman emäksiseen maaperään. Puumateriaaleista valmistetun multaa hajoava prosessi myös heikentää maaperän typpipitoisuuksia, mikä edellyttää satunnaista typpipitoisen lannoitteen levittämistä. Typenpuute estää kasveja käyttämästä kaikkia saatavilla olevia ravinteita maaperässä, vaikka maaperä olisi muuten varsin hedelmällinen.
Multaa tulee levittää keväällä maaperän lämmetessä. Muussa tapauksessa multaa voi estää kevään kasvua pitämällä maaperän liian viileänä. Multaa ei saa levittää ennen kuin uudet istutukset ovat 4–6 cm korkeita.