Kun käärme havaitaan luonnossa, useimmat ihmiset määrittävät sen lajin visuaalisten ominaisuuksien, kuten koon, värin, mittakaavan rakenteen ja muiden tekijöiden perusteella. Vankeudessa tai tieteellisellä retkellä katsottuna käärme voidaan tunnistaa myös käyttäytymisensä, ensisijaisen ruokavalionsa ja muiden ajankohtaisten ominaisuuksien perusteella. Käärmelajien erottaminen voi olla arvokas taito kaikille, jotka saattavat kohdata käärmeitä luonnossa, ja on olemassa muutamia hyviä strategioita, joita voidaan käyttää tämän tehtävän suorittamisessa.
On melko helppoa rajata, mihin käärmelajeihin luonnosta löydetty käärme voisi kuulua pelkästään sen perusteella, missä se näki. Useimmat käärmeet elävät vain tietyillä alueilla, ja tietäen, mitkä käärmelajit elävät tietyillä alueilla, voidaan kaventaa potentiaalisten lajien määrää huomattavasti. Kun tuntematon käärmelaji havaitaan vankeudessa, rotu voi olla vaikeampi määrittää, mutta se tunnetaan yleensä omistajalta. Valitettavasti pakenevien lemmikkikäärmeiden esiintyvyys voi tarkoittaa sitä, että alueelle voi tulla epätavallinen käärmelaji, vaikka tämä on harvinaista.
Koko voi myös olla merkittävä ja ilmeinen tapa erottaa käärmelajit toisistaan. Jotkut käärmeet ovat hyvin pieniä, kun taas toiset ovat suuria, ja tämä yksin voi usein auttaa tunnistamaan käärmeen. Useimmilla käärmeillä on lajille yhteinen alue, vaikka on varmasti suuria ja pieniä poikkeamia.
Seuraava strategia, jota useimmat ihmiset soveltavat, liittyy käärmeen värjäykseen. Monilla käärmeillä on erottuva väri, kuten värilliset nauhat, satulamerkinnät tai jopa yksi tavallinen väri. Nämä voivat joskus olla hämmentäviä, kuten vaarattoman maitokäärmeen ja myrkyllisen korallikäärmeen välisessä erossa, mutta huomio asiaan liittyviin yksityiskohtiin, kuten värien sijoitteluun, voi usein auttaa erottamaan jopa hyvin samankaltaiset lajit.
Muita fyysisiä ominaisuuksia, kuten vaakojen tyylikkyyttä, pään kokoa ja tapaa, jolla käärme liikkuu, voidaan joissakin tapauksissa käyttää käärmelajin tunnistamiseen. Joissakin tapauksissa käärmeillä voi olla hyvin erityisiä fyysisiä ominaisuuksia, kuten sarvet, huppu tai helistin. Käärmeiden ruumiit voivat olla laihat tai suhteellisen leveät. Kaikki nämä tekijät antavat eri käärmeille hyvin ainutlaatuisen ulkonäön.
On tärkeää olla lähestymättä tunnistamatonta käärmettä, vaikka koskaan ei ole hyvä ajatus häiritä edes myrkytöntä käärmeä luonnossa. Paras käytäntö on jättää kaikki käärmeet rauhaan, eikä koskaan lähestyä myrkylliseksi tunnettua käärmettä. Käärmeiden tunnistaminen luonnossa voi olla kiehtova harrastus, mutta siitä tulisi aina nauttia turvallisuus ja eläinten hyvinvointi.