Varhaisimmassa määritelmässään maalaistalo oli juuri se, mitä nimi tarkoitti. Se oli maatilalla toimineen ja siellä asuneen perheen ensisijainen asuinpaikka. Tämä pätee edelleen niihin, joiden toimeentulo pyörii karjan kasvatuksen ja viljelykasvien viljelyn ympärillä, mutta maatiloilla asuvien osuus on vain murto -osa kaupungeissa asuvista. Vaikka maalaistalo on edelleen viljelijäperheen koti, se on tullut tunnetuksi myös arkkitehtonisena tyylinä niille, jotka haluavat vain kodin maassa.
Alun perin maalaistalo sisälsi useita maatilaelämää koskevia elementtejä. Koska maanviljelijöillä oli yleensä suuria perheitä ja maa siirtyi sukupolvelta toiselle, asunnot olivat yleensä kaksikerroksisia. Alempi taso koostuisi suuresta keittiöstä, olohuoneesta, ruokasalista, kylpyhuoneesta ja lukuisista komeroista, ruokakomeroista ja mutahuoneista. Ruokakomeroissa olisi hyvin varustusta, ja kaapissa oli usein työvaatteita, saappaita, takkeja ja muita vaatteita, jotka sopivat kaikenlaisiin sääolosuhteisiin. Suuri keittiö oli tarpeen, koska maatilaperheet pyrkivät säilyttämään tai säilyttämään suuren osan omasta ruoastaan.
Useimmat maalaistalot sijaitsivat kellarissa, usein vuorattuina hyllyillä, joita käytettiin säilyke- ja muiden elintarvikkeiden varastointiin. Yläkerran taso koostui suurelta osin makuuhuoneista, sekä lapsille, vanhemmille että joissakin tapauksissa muille laajennetun perheen jäsenille. Maalaistalon perusrakenne keskittyi käytännöllisyyteen eikä estetiikkaan, ja sitä kuvattiin useammin kuin yksinkertaisesti -neliö ”koti. Tästä huolimatta eri maat käyttävät edelleen alueeseen sopivia maalaistalorakenteita sääolojen kompensoimiseksi.
Maatilojen maissa, joissa on paljon lunta – esimerkiksi Kanadassa ja Norjan valtakunnissa – on katto, jossa on vakava kulma. Tämän rakennustyylin ansiosta valtava määrä lunta voi liukua maahan. Jos näin ei olisi, vuotuisen lumisateen paino voi aiheuttaa litteän tai hieman kaltevan katon romahtamisen. Saksalaisissa maalaistaloissa on joskus ovia, jotka avautuvat viereiseen navettaan tai talliin, mikä mahdollistaa helpon pääsyn karjan hoitoon ja ruokintaan.
Nykyaikana termi “maalaistalo” viittaa usein maaseudun kiinteistöön, joka on yleensä melko kallista ja jonka kaupunkilaiset ovat rakentaneet etsiessään osa-aikaista kotia maasta. Arkkitehti -tyyliltään nämä kodit saattavat hieman muistuttaa perinteistä maalaistaloa, mutta tällainen samankaltaisuus on parhaimmillaan pinnallinen. Monissa on isot keittiöt, oleskelutilat ja ruokasalit, ja useimmat niistä ovat kaksikerroksisia ja niissä on useita makuuhuoneita. Sen sijaan, että niitä ympäröisi lato, kanatalli ja talli, niihin kuuluisi todennäköisemmin uima -allas tai tenniskenttä.