Muutoksenhallinta koulutuksessa ei tyypillisesti tarkoita vain muutosten tekemistä koulutuksessa, vaan erityisesti sitä, miten muutokset tulevat voimaan ja miten niitä hallitaan. Vaikka tämä voi viitata moniin eri asioihin ja tarkoittaa todennäköisesti edelleen eri asioita koulutuksen muutoksina tulevaisuudessa, se viittaa usein teknologisiin muutoksiin tai muutoksiin opetuskäytännöissä. Nämä muutokset eivät tyypillisesti voi tapahtua yhdessä yössä, joten on yleensä määritettävä jokin suunta tämän muutoksen helpottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että se tapahtuu mahdollisimman sujuvasti. Muutoksenhallinta koulutuksessa kuvaa tätä pyrkimystä varmistaa, että muutos ei häiritse opiskelijoiden tai opettajien koulutusprosessia.
Yksi helpoimmista tavoista ymmärtää muutoksenhallintaa koulutuksessa on ensin pitää muutoksenhallinta käsitteenä. Yleensä muutoksenhallinta on prosessi, jossa valvotaan kaikkia suuria järjestelmän muutoksia, jotta prosessi tapahtuu mahdollisimman helposti ja nopeasti. Tämä voi sisältää henkilöresurssien hallinnan sen varmistamiseksi, että ihmiset ymmärtävät, miten muutos tapahtuu, määrittämään, miten muutos tapahtuu, ja luomalla kriteerit muutoksen arvioimiseksi ja lopulta näiden käsitteiden toteuttamiseksi käytännössä. Terminä se voi tyypillisesti viitata mihin tahansa muutosprosessiin. Muutoksenhallinta koulutuksessa yksinkertaisesti viittaa tähän prosessiin, koska se koskee mitä tahansa koulutusjärjestelmää.
Julkisessa koulutuksessa muutoksenhallinnalla tarkoitetaan yleensä hallitusten tai muiden valvovien oppilaitosten vahvistamien muuttuvien politiikkojen toteuttamista ja arviointia. Yhdysvalloissa 21. vuosisadan alkuvuosina perustettu No Child Left Behind (NCLB) -ohjelma on yksi prosessi, jossa tämäntyyppinen työ voidaan nähdä. Asianmukainen muutoksenhallinta oli tarpeen sen varmistamiseksi, että opettajat ja henkilökunta pystyivät ymmärtämään oikein NCLB: n tekemät muutokset ja panemaan ne täytäntöön. Hyödyntämällä muutoksenhallintaa koulutuksessa tämä prosessi saattoi tapahtua melko sujuvasti ja näiden muutosten analysoimiseksi otettiin käyttöön erilaisia menetelmiä muutosten hyötyjen arvioimiseksi.
Muutoksenhallintaa koulutuksessa voidaan hyödyntää myös korkeakoulutuksessa, ja siinä käsitellään usein tekniikan tai opetusmenetelmien muutoksia. Jos esimerkiksi korkeakoulu tai yliopisto keskittyisi enemmän sähköiseen oppimiseen ja poistaisi suurimman osan luokkahuoneistaan, tämä prosessi olisi hallittava asianmukaisesti. Siihen ei sisälly ainoastaan tällaisen muutoksen toteuttaminen, vaan sen varmistaminen, että opettajat ymmärtävät, miten työskentelevät muuttuvassa järjestelmässä, ja auttaa oppilaita oppimaan uuden tekniikan avulla. Samanlainen muutoksenhallinta olisi todennäköisesti tarpeen, jos yliopisto päättäisi kannustaa opettajia passiivisempaan koulutukseen ja toimimaan ensisijaisesti välittäjinä sen sijaan, että perinteinen menetelmä olisi ollut käytössä koulussa.