Ravitsemuksesta kiinnostuneet opiskelijat voivat harkita ravitsemusterapeutin opintoja yliopistossa, ja se voi olla hyvä valinta niille, jotka aikovat tehdä uran ravitsemus- ja ruoanvalmistusalalla. Joissakin tapauksissa tätä pääainetta voidaan kuitenkin pitää liian spesifisenä jollekulle, joka saattaa joskus haluta erityyppistä työtä, jolloin yleisempi pääaine voi olla paras. Pelkkä tutkinto ei tyypillisesti salli henkilön tulla kliiniseksi ravitsemusterapeutiksi tai ottaa vastaavaa roolia, koska myös harjoittelu, rekisteröinti ja lisensointi voivat olla tarpeen.
Yksi houkuttelevimmista näkökohdista ravitsemusterapeutin valinnassa on, että se mahdollistaa tutkinnon suorittamisen erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi monista valmistuneista tulee yksityisiä ravitsemusterapeutteja, mikä tarkoittaa, että kaikenlaiset ihmiset tulevat heidän luokseen neuvomaan, kuinka syödä oikein. Jotkut ravitsemusterapeutit haluavat työskennellä korkeakouluissa tai elintarvikkeiden jakelijoissa. Toiset voivat mieluummin työskennellä sairaiden tai erityisruokavaliota tarvitsevien kanssa, jolloin sairaala, hoitokoti tai hoitokeskus voivat olla paras vaihtoehto työhön. Ravitsemusterapeuteilla on yleensä mahdollisuuksia eri aloilla, joihin kuuluu neuvoa ihmisiä syömään, joten työpaikkoja on usein helpompi löytää kuin muilla aloilla.
Toisaalta ravitsemusterapeutin pääaine on varsin spesifinen, mikä tarkoittaa, että tämän alan tutkinnon suorittaneilla voi olla vaikeuksia löytää työtä ruokavalion ulkopuolella. Ne, jotka eivät ole varmoja, haluavatko he jatkaa tällä alalla, voivat harkita toista pääainetta, joka silti kelpuuttaisi heidät jonkinlaiseksi ravitsemusterapeutiksi. Esimerkiksi kemian tai neuvonnan tutkinto voi olla hyödyllinen tällä uralla, mutta se voi myös olla kätevää, jos joku päättää haarautua toiselle toimialalle. Joissakin tapauksissa jopa yleisempi pääaine, kuten liike -elämä, viestintä tai matematiikka, voi olla paras yhdistettynä dietologian alaikäiseen. Tämä voi myös helpottaa siirtymistä toiseen kenttään.
Opiskelijat, jotka suunnittelevat ravitsemusterapeutin pääaineita, saattavat huomata, että tämä tutkinto ei ole kovin hyödyllinen, ennen kuin se yhdistetään muihin vaatimuksiin. Esimerkiksi useimmat työpaikat edellyttävät, että ravitsemusterapeutit kokevat harjoittelun, minkä vuoksi monet koulutusohjelmat sisältävät nyt tällaisen käytännön kokemuksen vaatimuksena ennen valmistumista. Useimmat alueet vaativat myös ravitsemusterapeutteja rekisteröitymään ennen työskentelyä tällä alalla, mikä tarkoittaa, että heidän on läpäistävä koe ja saatava jatkokoulutus muutaman vuoden välein. Jotkut alueet pyytävät myös ravitsemusterapeutteja lisensoimaan, mikä voi sisältää toisen testin läpäisemisen ennen kuin he voivat työskennellä tällä alalla. Näistä syistä ravitsemusterapeutin pääaineita suunnittelevien opiskelijoiden tulisi tietää, että tämä tutkinto ei välttämättä riitä saamaan töitä tällä alalla.