Koulutuksellinen tiedonlouhinta (EDM) on prosessi, jossa analysoidaan kouluilta, opiskelijoilta ja ylläpitäjiltä saatuja tietoja. Analysoitavat tiedot saadaan tietokonejärjestelmistä, kuten testitulokset ja läsnäolotiedot. Tietojen louhinta etsii malleja ja yhdistelmiä johtopäätösten tekemiseksi suorituskyvystä ja käyttäytymisestä.
Nykyaikaiset koulutusympäristöt luottavat tekniikkaan toimintojen virtaviivaistamiseksi ja tärkeiden oppilastietojen seuraamiseksi. Ohjelmistosovelluksia käytetään myös oppilaiden oppituntisuunnitelmien hallintaan, oppimisprosessin helpottamiseen ja kokeiden hallintaan. Oppilaiden, opettajien ja vanhempien välisestä viestinnästä tulee myös suurelta osin riippuvainen Internetistä ja tietotekniikasta. Koulutusdatan louhinta pyrkii yhdistämään kaikki nämä tiedot uusien oivallusten löytämiseksi.
Koulut käyttävät tiedonlouhinnasta saatuja tietoja uusien oppimisohjelmien kehittämiseen, suorituskyvyn parantamiseen ja mahdollisten ongelmien ratkaisemiseen. Tekniikan avulla voidaan määrittää, mitkä olosuhteet auttavat oppilaita oppimaan paremmin tai suoriutumaan paremmin kokeissa. Koulutusdatan louhinnan hyödyntämisestä on tullut niin suosittu, että maailmanlaajuisia konferensseja järjestetään säännöllisesti opettamaan opettajille tekniikoita ja löytämään uusia tapoja sisällyttää se kouluun.
Jotkut aiheista, joita tutkittiin opetusdatan louhinnan konferensseissa, sisältävät tiedon hyödyntämisen tehokkaan käytön, erilaisten tietolähteiden louhinnan, opetusohjelmistojen parantamismenetelmät ja kuinka tulkita tiedonlouhintatuloksia luokkahuoneen opetuksen parantamiseksi. Aivan kuten markkinoijat käyttävät tiedonlouhintaa paljastaakseen yhteyksiä kuluttajien ostotottumusten ja markkinointitoimintojen välillä, koulutuksellinen tiedonlouhinta pyrkii löytämään sanomattomat käyttäytymismallit. Esimerkiksi opettajat voisivat käyttää sitä määrittääkseen kokeellisten oppimismuotojen ja suorituskykypalautteiden tehokkuuden lukiolaisille, kuten itseohjautuva oppiminen ja arvioinnit, jotka perustuvat subjektiivisiin kirjallisiin arvosteluihin kirjearvosanan sijasta.
Tietojen louhinta on tapa saada tietoa opiskelijoiden ja ylläpitäjien mielistä, mikä voi olla vaikeaa paljastaa suorilla tutkimusmenetelmillä. Jotkut korkeakoulut ja yliopistot voivat analysoida tutkinnon suorittaneiden suorituksia kansallisissa standardikokeissa seuratakseen luokkaopetuksensa laatua. Korkeat pisteet tietyillä aihealueilla muihin verrattuna voivat osoittaa tarvetta muuttaa materiaalin toimitustapaa. Perinteisen luennon lisäksi muita oppimistyökaluja voidaan kokeilla tiedon louhinnan tuloksena.
Jos esimerkiksi tiedonlouhinta havaitsee, että oppilaat säilyttävät enemmän tietoa ajan mittaan projektien parissa työskentelemisen sijasta monivalintakokeiden sijaan, opettajat voivat alkaa toteuttaa enemmän projekteja kaikissa luokissa. Tietojen louhinta voi myös eristää, miten tietyt opiskelijaryhmät oppivat. Oppilaiden suoritustulokset voivat heijastaa ikäryhmien ja sukupuolen suuntauksia.