Kuntoutusneuvoja auttaa ihmisiä, joilla on erilaisia henkilökohtaisia haasteita, palauttamaan elämänsä raiteilleen, jotta he voivat olla omavaraisia ja toimivia yhteiskunnan jäseniä. Hän arvioi perinteisesti asiakkaan tarpeet haastattelujen kautta ja suosittelee polkuja, jotka voivat johtaa kuntoutukseen. Hänen roolinsa edellyttää yleensä, että hän on empaattinen lähde käytännön ratkaisuille tyypillisesti monimutkaisiin ongelmiin ja tilanteisiin. Neuvonantajia käytetään usein kuntoutusklinikoilla, sairaaloissa ja kouluissa.
Kuntoutusneuvojan asiakkaiden ongelmat ovat yleensä erilaisia. Jotkut asiakkaat voivat joutua kohtaamaan useita ongelmia samanaikaisesti. Yleisiä vaikeuksia, jotka edellyttävät kuntoutusneuvojan puuttumista, ovat fyysiset, henkiset ja emotionaaliset haitat. Näitä ongelmia pahentavat usein työttömyys, kotimaan levottomuudet ja päivittäiseen elämään liittyvä stressi.
Parhaiden ratkaisujen valitseminen asiakkaan ongelmiin vaatii yleensä huomattavan määrän arviointiprosesseja, jotka tyypillisesti aloittavat kuntoutusneuvoja. Hänen ensimmäinen askel on perinteisesti epävirallinen haastattelu asiakkaan kanssa. Tämä vuorovaikutus tarjoaa hänelle yleensä ongelman ytimen. Koska ongelman ydin ei yleensä ole itsestään selvä, tämä arviointivaihe voi olla vaikea.
Kun ongelma on eristetty niin paljon kuin mahdollista, neuvonantaja tutkii tavallisesti asiakkaan työn, sairaus- ja koulutushistorian. Kun hän määrittää todennäköisimmän ristiriidan lähteen, hän voi ottaa yhteyttä muihin ammattilaisiin, joilla voi olla käsitys asiakkaan ongelmista ja tarjota mahdollisia ratkaisuja. Näillä ammattilaisilla on ehkä ollut aikaisempaa yhteyttä asiakkaaseen tai kokemusta vastaavista asiakkaista.
Kun asiakkaan tilannetta on analysoitu tarkemmin, kuntoutusneuvoja suosittelee yleensä polkuja toipumiseen. Näitä ovat usein työhönottoapu, fyysinen tai psykologinen hoito, toimintaterapia tai niiden yhdistelmä. Ennen vakavien suositusten antamista neuvonantaja puhuu yleensä asiakkaan ja hänen perheensä kanssa saadakseen palautetta ehdotuksista.
Asiakkaiden ja alan ammattilaisten kanssa tekemisen lisäksi kuntoutusneuvoja on yleensä velvollinen ylläpitämään yksityiskohtaisia tietoja asiakkaistaan. Hänen odotetaan myös yleensä laativan säännöllisesti raportteja ja yhteenvetoja johdolle, jotka voivat vaikuttaa henkilöstöön ja rahoitukseen. Lähetyskirjeitä vaaditaan usein, jotta hänen asiakkaansa voidaan hyväksyä tiettyihin kuntoutusohjelmiin tai -laitoksiin.
Kuntoutusneuvojaa voi palkata yksityiset klinikat tai sairaalat tai julkisesti rahoitetut laitokset, virastot ja koulut. Hänellä on yleensä siteitä yhteisön ammattilaisiin, jotka voivat helpottaa asiakkaiden ilmoittautumista soveltuviin ohjelmiin ja hoitoryhmiin. Elävässä tai pitkäaikaishoidossa hänen työnsä saattaa edellyttää häntä suunnittelemaan ja toteuttamaan asiakkaiden ja asukkaiden kuntoutusohjelmia.
Tämän tehtävän saamiseksi hakijalta vaaditaan yleensä kandidaatin tutkinto psykologiasta, neuvonnasta, kuntoutuksesta tai siihen liittyvästä kurinalaisuudesta. Jotkut työnantajat voivat vaatia maisterin tutkinnon yhdellä tai useammalla näistä aloista. Tietyillä alueilla erityisiä todistuksia voidaan vaatia myös kuntoutusneuvojan harjoittamiseen.