Psykososiaaliselle kuntoutukselle on useampi kuin yksi määritelmä, mutta ne kaikki ilmaisevat tämän lähestymistavan yhteisen tavoitteen työskennellä mielisairaiden ihmisten kanssa. Se voidaan määritellä suunnitelmaksi tai ohjelmaksi, jonka tarkoituksena on auttaa vammaisia, vammoja tai mielenterveyshäiriöitä kärsiviä ihmisiä saavuttamaan korkein riippumattomuustasonsa yhteisössä. Psykososiaalinen kuntoutus on kaikenkattava lähestymistapa helpottamaan pääsyä tai paluuta osallistumiseen mahdollisuuksien mukaan kaikilla normaalin elämän osa-alueilla, mukaan lukien työ- ja virkistystoiminta. Tämän tyyppistä psykiatrista kuntoutusta varten käytettyjä menetelmiä ja kirjoitettuja suunnitelmia voidaan pitää yksilöllisinä tai räätälöityinä vastaamaan kuntoutuksen yksilöllisiin tarpeisiin yleistetyn ja persoonattoman lähestymistavan sijasta, joka ei saavuta haluttuja tavoitteita.
Riippumatta siitä, mikä on tarkka koulutus henkisesti vammaiselle henkilölle, tiettyjen tavoitteiden saavuttaminen on psykososiaalisen kuntoutuksen koko tarkoitus. Niihin kuuluu työskentely henkilön kanssa saadakseen hänet “uhriksi” selviytyjäksi, riippuvuudesta itsenäisyyden saavuttamiseen ja syrjäytymisestä valtavirran yhteiskunnasta osallisuuteen moniin jokapäiväisen elämän alueisiin. Psykososiaalisen kuntoutuksen harjoittajat pyrkivät herättämään henkisesti vammaisille vahvan itsetunnon, jotta he haluavat ottaa vastuun elämästään ja vastuustaan parhaan kykynsä mukaan, mikä usein aliarvioidaan.
Psykososiaalisen kuntoutuksen tavoitteet ja lähestymistavat ovat hyvin samankaltaisia kuin fyysisen kuntoutuksen tavoitteet ja lähestymistavat. Näön menettävät ihmiset voidaan kouluttaa toimimaan itsenäisesti ja saamaan apua näkeviltä koirilta, jotta he voivat edelleen olla aktiivisia ja arvostettuja yhteisöjensä jäseniä. Fyysisesti vammaiset voidaan kouluttaa toiselle ammatille ja hankkia heille lääketieteellisiä laitteita, joiden avulla he voivat olla riippumattomia, jotta he voivat nauttia itsenäisyydestään ja vapaudestaan ottaa vastuu elämästään fyysisestä vammasta huolimatta. Mielenterveysongelmaiset henkilöt ovat psykososiaalisen kuntoutuksen kautta edistyneet merkittävästi oppiessaan toimimaan itsenäisesti ja vastuullisesti yhteisöissään.
Psykososiaalisessa kuntoutuksessa olevat ihmiset saattavat tai eivät ehkä käytä reseptilääkkeitä, koska keskeinen tavoite ei ole peittää ongelmaa tai ”huumeita”; pikemminkin halutaan tuoda esiin yksilön parhaat puolet. Tällaisen psykiatrisen kuntoutuksen kohteena olevien ihmisten elämänlaatu riippuu paitsi koulutuksesta myös monista tukipalveluista, joita käytetään heidän jokapäiväisessä elämässään. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät hoitavat edelleen tapauksiaan, neuvonantajat tarjoavat heille edelleen hoitoa ja he oppivat ammatillisia taitoja yksilöiltä, jotka on koulutettu opettamaan heille myyntikelpoisia työtaitoja.