Zorrilla, joka tunnetaan yleisemmin nimellä raidallinen napa, on afrikkalaisen lumikon läheinen sukulainen, ja sitä pidetään yhtenä pahimmista tuoksuvista olennoista eläinvaltakunnassa. Se on sukulaisiaan suurempi ja saavuttaa aikuisena jopa 14 tuumaa (32 tuumaa) ja painaa 2.2 kiloa (1 kiloa). Eläimellä on myös pidemmät karvakarvat kuin afrikkalaisella lumella, ja se tunnistetaan sen tyypillisistä kolmesta valkoisesta pisteestä, joista yksi on keskellä ja yksi jokaisen silmän yläpuolella. Se muistuttaa voimakkaasti amerikkalaista skunkia.
Zorrilla asuu koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, lukuun ottamatta metsää, metsäalueita ja suurinta osaa Somaliasta. Se suosii viileitä, hyvin laidunnettuja niittyjä ja seuraa vakiintunutta polkua metsästäessään ruokaa tai matkoilla. Se on yöeläin, eli se nukkuu päivällä ja tulee ulos yöllä metsästämään ruokaa. Sen ruokavalio koostuu pääasiassa pienistä eläimistä, kuten käärmeistä, liskoista, hämähäkeistä ja hyönteisistä. Kuonon muoto kuorilassa on ihanteellinen työntämään pehmeään maaperään etsimään selkärangattomia.
Paritteluajan lisäksi zorrilla on yksinäinen eläin. Parittelukausi alkaa keväällä ja päättyy alkukesällä. Naaras rotu kerran kaudessa, ja tyypillinen pentue koostuu enintään kolmesta vauvasta. Raskausaika kestää 36 päivää, ja naaras pysyy poikiensa kanssa, kunnes ne ovat täysikasvuisia eli noin 20 viikkoa. Kun uros- ja naaraspuoliset tsorrillat eivät parittele, ne ovat harvoin vuorovaikutuksessa, vaikka ei tiedetä, ovatko urokset alueellisia.
Tammikuun 17. päivään 2011 asti zorrilla oli suhteellisen tuntematon eläin tiedotusvälineissä. Sinä yönä amerikkalainen eläintarhanhoitaja Jack Hanna toi eläimen myöhäisillan keskusteluohjelmaan väittäen, että se oli ainoa Yhdysvalloissa. Hän väitti myös, että se oli maailman pahiten tuoksuva eläin. Zorrilla saa nimensä “zorillosta”, espanjalaisesta sanasta “skunk”.
Zorrillan tuottama epämiellyttävä haju tulee peräaukon tuoksurauhasista. Suihku ei ole vain pahoinvointia niille, jotka ovat tarpeeksi lähellä hajua, vaan myös erittäin ärsyttävää silmille. Tämä haju on osa eläimen puolustusjärjestelmää. Nurkassa ollessaan eläin nostaa karvat selälleen saadakseen itsensä näyttämään suuremmalta. Jos tämä epäonnistuu, se vapauttaa voimakkaasti hajuista nestettä peräaukostaan. Zorrilla hämmästyy helposti, mikä myös vapauttaa sumun, joten se on yleensä hajuton, kun sitä pidetään vankeudessa.