ADHD: n psykoterapiaa käytetään osana kaksitahoista lähestymistapaa tämän häiriön hoitoon. Lääkitys auttaa parantamaan yksilön kykyä keskittyä ja keskittyä koulutyöhön ja muuhun toimintaan. Puheterapia auttaa muuttamaan ADHD -potilaan käyttäytymistä. Työskentelemällä pätevän terapeutin kanssa asiakas voi oppia kehittämään säännöllisen aikataulun seuraamaan ja luomaan tekniikoita pysyäkseen järjestyksessä. Kun asiakas oppii hallitsemaan päivittäisiä tehtäviään tehokkaammin, hänen itsetuntonsa kasvaa ajan myötä.
ADHD (Attention Deficit-Hyperactivity Disorder) on sairaus, joka yleensä diagnosoidaan, kun henkilö on lapsi. ADHD -oireita ovat huomion vaikeus ja impulsiivinen käyttäytyminen. Näiden oireiden ohella henkilö kokee haastavan istua paikallaan vapisematta. Tämä oireiden yhdistelmä vaikeuttaa ADHD-potilaan menestymistä koulussa, mikä johtaa usein heikkoon akateemiseen suoritukseen ja heikkoon itsetuntoon. Tätä häiriötä voidaan hallita, mutta ADHD: lle ei ole parannuskeinoa.
Kun sairaus on diagnosoitu, henkilö voi aloittaa työskentelyn terapeutin kanssa tunnistaakseen huolestuttavat asiat. ADHD: n psykoterapia voidaan yksilöidä niin, että henkilöllä on aikataulu, jota noudattaa joka päivä. Näiden tietojen kirjoittaminen auttaa pitämään ADHD -henkilön oikealla tiellä ja helpottamaan keskittymistä yhteen toimintaan kerrallaan.
Työskentelevä terapeutti voi ehdottaa joitain tekniikoita, joita yksilö voi käyttää pysyäkseen järjestyksessä. Tämä ammatti alkaa katsomalla erityisiä alueita, joilla henkilöllä on vaikeuksia. ADHD -henkilö saattaa menettää jatkuvasti avaimiaan tai jotakin muuta esinettä, ja tämä psykoterapian käyttö ADHD: ssä tarkoittaa, että terapeutti voi ehdottaa erityisiä tekniikoita näiden tapahtumien esiintymistiheyden vähentämiseksi.
Kun ADHD: n kanssa elävä henkilö voi muuttaa käyttäytymistään helpottaakseen päivittäisten tehtävien suorittamista, hänen itsetuntonsa paranee. Tämä on ADHD: n psykoterapian tärkeä etu. Terapeutin avulla ja tuella tämä häiriöinen henkilö voi tehdä positiivisia muutoksia toimintatapojensa hallintaan. Saavutuksen tunne kannustaa häntä jatkamaan työtä löytääkseen tapoja selviytyä häiriön oireista lannistumatta.