Terapeuttisella suhteella on monia muita nimiä, mukaan lukien terapeuttinen liitto ja auttava allianssi. Vaikka termiä käytetään useimmiten mielenterveysterapiassa ja kliinisessä psykologiassa, se voi viitata mihin tahansa terveydenhuollon ympäristöön. Lyhyesti sanottuna terveydenhuollon henkilöstön ja potilaiden välille syntynyt positiivinen työsuhde ja side muodostavat terapeuttisen suhteen. Positiivinen suhde todennäköisesti auttaa hoitoa.
Ensimmäinen ratkaiseva osa terapeuttista suhdetta on työliitto. Sekä terveydenhuollon työntekijä että potilas työskentelevät yhdessä luodakseen molempien kannalta hyväksyttävän hoitosuunnitelman, jossa asetetaan tavoitteet ja tehtävät. Kun molemmat osapuolet asettavat uskonsa ja voimansa näiden tavoitteiden yhteiseen saavuttamiseen, muodostetaan toimiva liitto. Ammatilliset testit, kuten Scale to Assess Relationships ja Working Alliance Inventory, voivat mitata toimivan liittouman vahvuuden.
Terapeutilla on yleensä useita ominaisuuksia ja taitoja positiivisen terapeuttisen suhteen luomiseksi. Ennen kaikkea terapeutti osoittaa turvallisuutta ja luotettavuutta tarjoamalla potilaalle empatiaa ja puolueettomuutta. Potilaan pitäisi tuntea olonsa turvalliseksi paljastaakseen jotain terapeutille riippumatta siitä, kuinka häpeällistä tai pelottavaa. Terapeutit voivat osoittaa luotettavuutensa nopealla tapaamisella ja ylläpitämällä tarkkaavaista kiinnostusta koko vuorovaikutuksessa potilaan kanssa.
Usein potilas voi tarvita pistorasian piilotettujen ajatusten tai tunteiden ilmaisemiseksi. Terapeutti auttaa potilasta vapauttamaan kaikki huolensa, turhautumisensa tai tarpeensa. Tämä prosessi tunnetaan siirtona, ja se on toinen tärkeä osa terapeuttista suhdetta.
Lopulta potilaan pitäisi alkaa tunnistaa terapeutti, jotta kun terapeutti esittää kysymyksiä, potilas kysyy samoja kysymyksiä itseltään. Liittymällä terapeuttiin, jolla on potilaan etu, hän tulee lopulta ymmärtämään omat tarpeensa. Siten potilas tulee sisäisemmäksi ja altis enemmän itsearvioinnille ja itsekorjaukselle. Tämä merkitsee todellista ja onnistunutta terapeuttista suhdetta: siirtymistä riippuvuudesta itsenäisyyteen.
Positiivinen terapeuttinen suhde on tutkimuksen mukaan elintärkeä hoitotuloksille. Tällaisen suhteen luottamuksen ja turvallisuuden tunne lisää todennäköisyyttä, että potilas jatkaa hoitoprotokollien toteuttamista. Hoidolla on puolestaan suurempia mahdollisuuksia menestyä.
Hyvät terapeuttiset suhteet ovat tehostaneet monenlaisia hoitoja, erityisesti riippuvuuksia. Usein menestyneimmät ihmissuhteet riippuvat tietystä yksilöiden välisestä yhteensopivuudesta. Luonnollinen yhteys johtaa helpompaan luottamukseen ja parempaan yhteistyöhön. Terapeuttisen suhteen tulisi kuitenkin pysyä ammattimaisena, positiivisena eikä sen pitäisi ylittää henkilökohtaisia rajoja.