Suoritussuunnitelma on muodollinen prosessi, jota käytetään luomaan selkeitä tavoitteita ja seuraamaan edistymistä tehokkaasti ja vaikuttavasti. Suunnitelman kehittämisessä ja toteuttamisessa käytetyt tekniikat ovat vakiovarusteita, ja niitä voidaan käyttää useissa olosuhteissa. Hallittava suoritustyyppi voi olla organisaatio-, osasto- tai työntekijätasolla. Ammattiliiton ympäristössä työskentelevät ihmiset ovat tottuneet siihen, että termiä “suorituskyvyn hallintasuunnitelma” käytetään kuvaamaan mikrohallintotyyliä, joka tyypillisesti esiintyy ennen kuin työntekijää kuritetaan huonosta työpaikasta.
Organisaatiotasolla ylemmät johtajat käyttävät suorituskyvyn hallintasuunnitelmaa tiettyjen tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamisen varmistamiseen. Ensimmäinen askel tämän tyyppisessä suunnitelmassa on laatia tehtävälausunto, joka kuvaa ytimekkäästi tehtävää työtä. Tämä lausunto toistetaan projektin aikana ja sitä käytetään lisäämään henkilöstön sitoutumista ja parantamaan ponnistelujen yleistä tasoa.
Osasto, joka on jatkuvasti heikosti toimiva tai täyttää vain vähän kuukausittaisia ja neljännesvuositietoja, voi hyötyä suorituskyvyn hallintasuunnitelmasta. Tavoitteet on asetettu selkeästi ja ne ovat saavutettavissa. On määrä järjestää säännöllisiä kokouksia, joissa arvioidaan tämän tavoitteen saavuttamista. Monilla osastoilla käytetään palkitsemisjärjestelmää, ja häpeä suorituskyvyn epäonnistumisesta on joissakin osastoissa käytetty taktiikka.
Tämän tyyppisen johtamissuunnitelman kehittäminen heikosti suoriutuvalle työntekijälle on esimiehen tai johtajan vastuulla yhdessä henkilöstön jäsenen tai jäsenten kanssa. Parhaat suunnitelmat ovat melko yksinkertaisia, ja niissä on luettelo työntekijän ensisijaisista tehtävistä ja niitä vastaavista tavoitteista. Johtaja ja työntekijä tapaavat säännöllisin väliajoin tarkastellakseen suoritustaan ja keskustellakseen tuloksiin vaikuttavista asioista tai haasteista.
Monissa organisaatioissa muodollinen suorituskyvynhallintasuunnitelma sisältää tavoitteiden lähettämisen hyvin näkyvälle paikalle. Viikoittain pidetään kokouksia, joissa päivitetään edistymistä kohti tavoitteita ja erotetaan henkilöstö, joka on vaikuttanut merkittävästi. Vaikka tämä suorituskyvyn hallintasuunnitelman osa on varsin elinkelpoinen, onnistuneen suunnitelman tärkein osa toteutetaan strategisissa kokouksissa ylempien johtajien kanssa.
Liiketoimintaprosessin puutteiden ja menestymisen esteiden tunnistaminen ja korjaaminen on olennaista. Kohteiden valinta on suoritettava huolella varmistaen, että koko prosessi on osaston hallinnassa. Tämäntyyppinen kohdennettu lähestymistapa kannustaa täysimääräiseen osallistumiseen, koska henkilöstöllä on kaikki tarvittavat välineet tavoitteiden saavuttamiseksi.