Mediamarkkinat kuvaavat kuluttajaryhmää, jolla on pääsy samoihin markkinointiviesteihin. Yleensä mediamarkkinat liittyvät radio-, televisio- ja painotuotteisiin, kuten sanomalehtiin ja aikakauslehtiin. Koska Internetillä on nykyään niin keskeinen rooli markkinoinnissa, internetmediamarkkinat ovat toinen harkittu väline. Muita mediamarkkinoiden kuvaamiseen käytettyjä termejä ovat yleisradiomarkkinat, media -alue, nimetty markkina -alue, televisiomarkkina -alue ja markkinat.
Ensisijainen tekijä markkinoiden luomisessa on sijainti tai maantiede. Media -alue koostuu tyypillisesti alueista, jotka ovat lähellä toisiaan. Tämä tarkoittaa, että markkinat eivät koostu kahdesta eri osavaltiosta – yksi itärannikolla ja toinen länsirannikolla. Lyhyesti sanottuna media -alue koostuu alueista, joihin mediajulkaisu ulottuu, mikä tarkoittaa tyypillisesti sitä, että kaksi tai kolme kaupunkia kohtaavat toisensa.
Markkinat ovat yleensä päällekkäisiä vähintään yhden suurkaupungin kanssa. Useimmat mediamarkkinat sisältävät useita kaupunkeja tai alueita yhden kaupungin sijasta. Ainoa poikkeus tästä on erittäin suuret pääkaupunkiseudut. Näissä tapauksissa mediamarkkinat voivat koostua ainoasta kaupungista. Esimerkiksi New Yorkin osavaltiossa Albanyn, Schenectadyn ja Troyn kaupungit muodostavat yhden mediamarkkinan.
Kun verrataan televisiomediamarkkinoita radiomarkkinoihin, on huomattava kokoero. Televisiomediamarkkinat koostuvat yleensä paljon laajemmasta alueesta kuin radiomarkkinat. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että radioaseman ulottuvuus on yleensä pienempi kuin televisioaseman.
Media -alueet käyttävät tiedotusvälineitä mainospaikkojen myymiseen. Esimerkiksi Nielsen Media Research seuraa kullekin mediamarkkinoille kuuluvien yksittäisten kotitalouksien katselukäyttäytymistä. Nämä tiedot sisältävät väestötietoja, kuten kotitaloudessa olevien henkilöiden iän, tulotasot, koulutustasot ja muita tiedotusvälineiden kuluttajia koskevia tietoja.
Mainostajat voivat käyttää näitä tietoja tunnistaakseen, onko tiedotusväline sopiva sen tuotteille tai palveluille. Jos yritys esimerkiksi myy kosmetiikkaa teini -ikäisille, se tarkistaa tiedot tiedot mediamarkkinoilla olevista ihmisistä ja kotitalouksista nähdäkseen, onko niiden kohdemarkkinoita olemassa media -alueella.
Molemmissa Pohjois -Amerikan maissa – Yhdysvalloissa ja Kanadassa – on samanlainen järjestelmä mediamarkkinoiden luokituksille ja tiedoille. Molemmat maat toimivat omilla järjestelmillään, mutta samalla tavalla.