Vaikka köyhyyttä mitataan usein alueen keskimääräisillä tuloilla tai taloudellisilla resursseilla, Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma (UNDP) on luonut mittausjärjestelmän, joka perustuu siihen, mitä eri puolilla maailmaa puuttuu. Tätä mittausta kutsutaan inhimillisen köyhyyden indeksiksi (HPI), ja se kerää tietoja kehitysmaista ja korkeamman tulotason maista, joten vertailun ja tarpeiden ymmärtämisen perusta voidaan esittää numeerisesti ja graafisesti. Ihmisen köyhyysindeksiin kirjataan tekijöitä, kuten lyhyt elinajanodote, alhainen lukutaito ja yleiset elinolot.
Käyttämällä köyhyyttä köyhyyden tason kirjaamiseen keinona inhimillisen köyhyyden indeksi kerää tietoja kehitysmaista, jotka on merkitty HPI-1: ksi, ja otoksesta korkeamman tulotason asukkaista, ryhmiteltyinä HPI-2: ksi. YK: n inhimillisen kehityksen raportissa 2009 vuoden 2007 arvot sisälsivät HPI -rankingit 182 maasta. Esimerkiksi Albanian-4-ja Bosnia-Hertsegovinan-2.8 -indeksiluokitukset, joita pidetään yleisesti taloudellisesti haasteellisina Euroopan maina, voivat tuntua hämmästyttävän alhaisilta kuin Afganistanin -59.8- ja Niger-sijoitukset. Kuitenkin, jos yhdeltä alueelta saattaa puuttua alkeellisimmat resurssit ruoan tuottamiseen ja vanhuuden saavuttamiseen, muilla alueilla voi olla runsaasti ruokaa, mutta niillä on muita resursseja tai mahdollisuuksia niukasti. Näiden epätasapainojen tarkastelu auttaa inhimillisen köyhyyden indeksissä.
Tämän indeksin laatimisessa käytetään useita luokkia. Yksi mitatuista luokista on selviytyminen tai todennäköisyys kuolla ennen 40-vuotiaita kehitysmaassa tai ennen 60-vuotiaita korkeamman tulotason alueella. Toinen luokka koskee lukutaitoa ja tietämystä tai sitä, ketkä ja kuinka moni väestöstä jää koulutusmahdollisuuksien ja lukemisen ja kirjoittamisen oppimisen ulkopuolelle.
Yleinen elämänlaatu tai elintaso on inhimillisen köyhyysindeksin kolmas näkökohta, ja sitä mitataan eri tavalla HPI-1- ja HPI-2-maissa. HPI-1-maita arvioidaan puhtaan ja turvallisen veden saannin puutteen ja alipainoisten lasten prosenttiosuuden perusteella, kun taas HPI-2-maita mitataan köyhyysrajan alapuolella elävien henkilöiden lukumäärän perusteella. Tämä kolmas luokka voidaan tiivistää resurssien puutteeseen. Neljäs luokka HPI-2: lle tai kehittyneemmille maille on pitkäaikaistyöttömyys ja yleinen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan.
Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelmassa nämä indeksit voivat muuttua, kun köyhyys vaikuttaa ihmisryhmiin eri tavoin eri puolilla maailmaa. UNDP: n verkkosivustolla verkossa saatavilla olevat raportit sisältävät yleensä erillisiä muuttujia sukupuolen ja iän mukaan, ja ne voidaan lajitella laskentataulukoiksi tiettyjen alueiden tai huolenaiheiden vertailemiseksi. Ihmisen köyhyysindeksin mittaukset voivat myös olla käynnissä, sillä YK pyrkii tunnistamaan köyhyyden kaikilta osiltaan. Yritykset mitata ihmisten köyhyyttä voivat tuoda lisämahdollisuuksia sen ratkaisemiseksi joko YK: n tai muiden tietoja hyödyntävien kansainvälisten järjestöjen kautta.