Kestävä hoito on resurssienhallintatekniikka, jolla pyritään tekemään luonnonvarojen korjaamisesta tai kulutuksesta mahdollisimman kestävää. Täten päätavoite on täydentää resursseja niin nopeasti kuin ne ovat loppuneet. Vaikka tämä tavoite ei ehkä ole käytännöllinen, kestävä hoito voi usein auttaa pidentämään luonnonvaroja mahdollisimman pitkään, kuten fossiilisten polttoaineiden kanssa. Uusiutuviksi katsottujen luonnonvarojen, kuten metsien ja kalastuksen, ylläpito voi olla helpompaa.
Tavoitteensa saavuttamiseksi kestävässä hoidossa tarkastellaan usein kahta eri tekijää: kulutus- ja täydennysastetta. Monissa tapauksissa tavoitteena on pitää nämä kaksi tekijää tasapainossa. Tapauksissa, joissa resurssi on ylijäämäinen, kulutuksen ylittäminen voi olla mahdollista. Useimmissa tapauksissa tämä on hyvin todellinen ongelma, jos ylijäämää ei ole.
Vaikka kulutusta ei useinkaan voida leikata kovin helposti, on olemassa määräyksiä, jotka voivat edistää täydentämistä. Esimerkiksi monet kestävän hoidon politiikat edellyttävät metsäpuiden uudelleenistuttamista, jos ne kaadetaan. Vaikka tämä ei ehkä ole ihanteellisin tilanne luonnon ympäristölle, se auttaa johtamaan kestävään käytäntöön, varsinkin jos kutakin kaadettavaa puuta kohti istutetaan useampi kuin yksi puu.
Muissa tapauksissa täydennys on vähemmän vaihtoehto, ja ainoa kestävä hoitokäytäntö, joka voidaan toteuttaa, on kulutus- tai satoraja. Tämä tehdään usein esimerkiksi kalastuksen kanssa. Tässä tapauksessa, kun hallitus yrittää ylläpitää tai kasvattaa kalakantaa, saalisrajoituksia asetetaan usein. Vaikka saalisrajoitukset eivät ole täsmällistä tiedettä, ne auttavat usein erittäin hyvin lajin uudelleenrakentamisessa. Silti ei ole mitään keinoa tietää tarkasti, kuinka monta kalaa voidaan kerätä.
Joissakin tapauksissa voi olla tilanne, jossa sekä täydennystä että sadonkorjuuta voidaan hallita kestävän hoitopolitiikan avulla. Yksi hyvä esimerkki tästä on makean veden kalalajit. Monet valtiot eivät ainoastaan rajoita suosittujen urheilukalan saaliita, vaan niillä on myös ohjelma tiettyjen vesistöjen täydentämiseksi.
Riippumatta siitä, mikä strategia on valittu, kestävän hoidon käytäntö rahoitetaan eri menetelmillä. Yritykset voivat suoraan maksaa osan niistä, varsinkin jos ne korjaavat tiettyjä resursseja, kuten puita. Myös käyttäjämaksuilla on merkitystä, kuten kalastus- ja metsästyslisensseistä veloitettavat. Yleiset verotulot voivat myös olla osa hallituksen talousarviota kestävyyden edistämiseksi.