Thorstein Veblen, yhdysvaltalainen sosiologi, kirjoitti vuonna 1899 julkaistun kirjan The Theory of the Leisure Class, jossa hän kehitti ja määritteli termin “näkyvä kulutus”. Veblen viittasi uusrikkauteen, joka teki kaikkensa tehdäkseen suuria menoja saadakseen tiensä sosiaaliseen asemaan, jota ylemmän luokan perheet kunnioittavat.
Tämäntyyppinen silmiinpistävä kulutus ei todellakaan ollut uusi laite vuonna 1899. Itse asiassa koko teollisen vallankumouksen ajan ja hieman ennen sitä rahaa ansaitsevat perheet yrittivät usein hypätä korkeamman luokan asemaan tekemällä liiallisia ja tarpeettomia ostoksia. Dickens in Our Mutual Friend kehittää Veneerings -perheen, jonka alkuperä on tuntematon ja jossa on kaikki ”uudet leseet”.
“Herra. ja rouva Veneering olivat leseitä-uusia ihmisiä leseen uudessa talossa leseen uudessa kaupunginosassa Lontoossa. Kaikki viilutuksissa oli uutta ja uutta. Kaikki heidän huonekalunsa olivat uusia, kaikki heidän ystävänsä olivat uusia, kaikki heidän palvelijansa olivat uusia, heidän lautasensa oli uusi, heidän vaununsa oli uusi, heidän valjaat olivat uudet, heidän hevosensa olivat uusia … ”
Yksi näkyvän kulutuksen tavoite oli avioliitto ylempiin luokkiin. Itse asiassa avioliitot järjestettiin usein kunnioitettavien vanhojen rikkaiden ja uusien rikkaiden välillä, jotta voitaisiin jälleenrahoittaa ylemmän luokan jäseniä, jotka olivat usein heikompia kuin liuottavat.
Sisällissodan päättyminen Yhdysvalloissa, yleensä syvällä eteläisellä alueella, että näkyvä kulutus oli mattolaukkujen tunnusmerkki. Ihmiset tarttuivat uuteen köyhyyteensä yhtä paljon kuin he olivat pitäneet kiinni rikkaudestaan ja orjuudestaan ennen sotaa. Samoin masennuksessa tällaista kulutusta pidettiin töykeänä. Se oli peukalolla nenänsä ollenkaan, jotka olivat lähellä nälkää.
Yhdysvalloissa 1950 -luvulla näkyvä kulutus näkyi “Jonesien tahdissa”. Jos naapurilla oli uusi auto, hänen pitäisi hankkia uusi auto itse tietyn tilan säilyttämiseksi. Sillä ei ollut väliä, tarvittiinko uusi auto. Itse asiassa tämän ilmiön tunnusmerkki on ostaa asioita, joita et tarvitse.
Taloustieteilijät ja sosiologit mainitsevat usein 1980 -luvun äärimmäisen kulutuksen aikana. Yuppie nousi Yhdysvalloissa näkyvän kulutuksen ensisijaiseksi tekijäksi. Yuppien ei tarvinnut ostaa esimerkiksi BMW: tä tai Mercedeksen autoja; he tekivät niin osoittaakseen rikkautensa.
Näkyvässä kulutuksessa yksi tavoite on vaurauden palveleminen. Rikkaudesta ja sen näyttämisestä tulee henkilön aseman lakmuskoe. Joissakin piireissä kulutus on lähes välttämätöntä muiden hyvien mielipiteiden ylläpitämiseksi.