Sopimusneuvottelu on mikä tahansa keskustelu joko henkilökohtaisesti tai sähköisesti, jonka ensisijaisena tavoitteena on päästä kirjalliseen sopimukseen liiketoimintaa koskevasta asiasta. Tällainen sopimus voi olla melkein mitä tahansa, vaikka termi koskee useimmiten työsopimuksia tai palvelusopimuksia, joista on sovittava ennen työn suorittamista. Usein sopimusneuvotteluissa käsitellään esimerkiksi kustannuksia, aikataulua ja sitä, otetaanko huomioon erityisiä näkökohtia.
Työsopimusneuvotteluprosessi herättää usein paljon huomiota mediassa, koska pelissä on niin paljon. Yksinomaan yksilöiden ansaintakyky määritetään, mutta myös etuja, kuten sairausvakuutus, työkyvyttömyyspalkka ja eläkeoikeudet. Jos ammattiliitto ei ole tyytyväinen sopimusehtoihin, sen työntekijät voivat määrätä lakon, joka voi johtaa kriittiseen pulaan tai palvelujen puutteeseen yleisölle.
Sopimusneuvotteluprosessiin osallistuvat usein ylemmän tason johto, jolla on kokemusta ja valtuuksia käydä sopimusneuvotteluja tavalla, joka kunnioittaa muita osapuolia, mutta joka on silti tiukasti yhtiön/osakkeenomistajien etujen mukainen. Tämä koskee sekä yrityksen johtoa että ammattiliittoa, joista monet käyttävät usein vuosikymmeniä neuvottelutaitojensa hiomiseen. Kumpikaan osapuoli ei voi vaikuttaa heikolta tai olla ottamatta sopimusneuvotteluja vakavasti.
Työkysymysten lisäksi muista liiketoimintapyrkimyksistä käydään usein sopimusneuvotteluja. Tällaisissa tapauksissa hinta on usein painopiste. Tähän hintaan voivat vaikuttaa monet eri tekijät, kuten työn tyyppi, arvioitu aika projektin loppuunsaattamiseen ja urakoitsijan mahdollisesti kilpailevien töiden määrä kyseisenä ajankohtana. Erityisiin näkökohtiin voi kuulua, mitä tehdä, jos jotain odottamatonta tulee vastaan, ja oikea prosessi muuttaa tilauksia, jotka lisäävät tai poistavat alkuperäisen työnkuvauksen ja odotukset.
Yrityssopimusta voidaan täydentää kannustimilla ja seuraamuksilla, joista voidaan sopia neuvotteluprosessin kautta. Esimerkiksi, jos työ valmistuu etukäteen, urakoitsija voi saada lisämaksun. Samoin, jos työ kestää määrätyn ajan, voi olla ehtoja, että hankkeen omistajalla on oikeus jonkinlaiseen hyvitykseen. Hyvityksen muoto ja yksityiskohdat voivat usein vaihdella suuresti, samoin kuin bonus.
Kun otetaan huomioon kaikkien mahdollisten erilaisten sopimusneuvottelujen laajuus, prosessin alusta loppuun kuluva keskimääräinen aika on erittäin vaikea laskea. Jotkin sopimukset joko työn kriittisen ajoituksen vuoksi tai koska molemmat osapuolet pitävät sopimusta oikeudenmukaisena, voivat päästä läpi prosessin hyvin nopeasti. Joidenkin työsopimusten hyväksyminen voi kestää vuosia. Esimerkiksi Kohler Companyn työlakko, joka alkoi vuonna 1954, päättyi vasta vuonna 1960, ja sitä pidetään Amerikan historian pisimpänä työkiistana.