Talousunioni on kahden tai useamman itsenäisen valtion välinen sopimus kauppapolitiikan koordinoimiseksi. Edistyminen muodolliseksi talousunioniksi muodostuu tyypillisesti useista vaiheista maiden välisen yhteistyön lisäämisessä. Näissä eri vaiheissa jäsenvaltioilla on yhteiset maarajat, vaikka tähän on monia poikkeuksia. Talousunionit lisäävät kaupan tehokkuutta poistamalla kaupan esteet ja tekemällä yhteistyötä rahapolitiikan alalla.
Tämän prosessin ensimmäinen vaihe on vapaakauppasopimusten tekeminen. Vapaakauppasopimuksiin kuuluu jäsenvaltioiden välisten tuontitullien tai -verojen poistaminen sisäisen kaupan edistämiseksi. Vapaakauppa -alueen ulkopuolelta tulevat tuotteet on tunnistettava sellaisiksi, koska jokaisella jäsenvaltiolla voi olla erilainen tariffipolitiikka ulkomaisille tavaroille. Ilman tätä tunnistamisprosessia ulkomaiset tavarat tulevat tyypillisesti vapaakauppa -alueelle sen maan kautta, jossa tuontitullit ovat alhaisimmat. Vapaakauppasopimukset asettavat vain muutamia rajoituksia jäsenvaltioiden talousasioille sen lisäksi, että ne suostuvat tunnistamaan nämä ulkomaiset tuotteet.
Ulkomaisten tavaroiden lähteen jäljittäminen voi olla kallis menettely vapaakauppasopimuksen jäsenille, koska se vaatii suuren määrän asiakirjoja. Yhteisen ulkoisen tariffipolitiikan luominen jäsenvaltioiden välillä voi korjata tämän ongelman. Tätä kutsutaan tulliunioniksi ja se on seuraava vaihe kohti täydellistä taloudellista yhdentymistä. Tulliliitot lisäävät kaupan tehokkuutta, mutta johtavat siihen, että jäsenmaat saavat vähemmän vapautta muodostaa oma ulkomaankauppapolitiikkansa. Koska ulkomaankauppa liittyy läheisesti ulkopolitiikkaan, tulliliitot muodostuvat tyypillisesti vain sellaisten valtioiden välille, joilla on yhteiset ulkopoliittiset tavoitteet.
Kaupan tehokkuuden lisääminen edelleen edellyttää kaikkien esteiden poistamista rahoituspääoman ja työvoiman liikkumiselta jäsenvaltioiden välillä. Tämä vaihe talousliittoon tähtäävässä prosessissa edellyttää yleensä huomattavaa läheistä yhteistyötä hallitusten välillä. Esimerkiksi työntekijöiden pätevyys ja pätevyyskirjat on yhdenmukaistettava, ennen kuin rajat ylittävä työmatka on mahdollista. Kasvava taloudellinen keskinäinen riippuvuus tällä tasolla edellyttää usein hallitusten koordinoivan myös finanssi- ja rahapolitiikkaa.
Muodollinen talousunioni voidaan perustaa muodostamalla monikansallisia rahoituslaitoksia, kuten keskuspankit ja muut elimet kaupan sääntelemiseksi. Tässä vaiheessa voidaan ottaa käyttöön yhteinen valuutta tehokkuuden lisäämiseksi ja rahan vaihtokursseihin liittyvän epävarmuuden poistamiseksi. Jäsenvaltiot koordinoivat usein aluekehitys- ja liikennepolitiikan aloja kaupan ja kasvun yhdenmukaistamiseksi edelleen. Suurin nykyaikainen esimerkki talousliitosta on euroalue, jonka yksitoista Euroopan maata muodosti virallisesti 1. tammikuuta 1999.