Useat erilaiset sisäiset ja ulkoiset kansalliset tekijät voivat vaikuttaa bruttokansantuotteen (BKT) tuotantotasoon tai BKT: n kehitykseen. Näitä ovat teknologiset innovaatiot, jotka vaikuttavat tavaroiden ja palvelujen markkina -arvoon tuonti- ja vientimarkkinoilla; yhteiskunnan sosiaaliset suuntaukset, kuten lukutaidon nousu, väestönkasvu ja työvoimaryhmän paremmat väestötiedot; ja kulttuuriset suuntaukset, kuten kulutus henkeä kohti. Monet BKT-trendit kulkevat käsi kädessä myös toistensa vahvistamisen kannalta, ja Kiina on hyvä esimerkki tästä 21-luvulla. Teknologisten innovaatioiden, kuluttajamenojen ja väestön voimakas kasvu Kiinassa antoi sille BKT: n kasvuvauhdin 9.3% vuonna 2009, kun muu maailmantalous oli tuolloin keskimäärin vain 3.3%. Kahden viime vuosisadan ihmiskunnan historiassa BKT -trendit ovat myös kiihtyneet suuren mittakaavan sodan aikana, kuten ensimmäisen maailmansodan aikana, ja kansainvälisten kauppaa helpottaneiden teknisten saavutusten myötä, kuten Panaman valmistuttua. Kanava vuonna 1914.
Makrotaloustiede tarkastelee usein laajaa tulojen ja investointien laajuutta eri toimialoilla tai yhteiskunnissa saadakseen ensin käsityksen BKT: n suuntauksista. Ensimmäisen maailman teollisuusmaissa nämä taloudelliset indikaattorit perustuvat usein arvokkaiden käyttöhyödykkeiden, kuten autojen, asuntojen ja raskaiden rakennuslaitteiden, tuotantoon ja myyntiin. Näiden tavaroiden tuotanto tällaisilla perinteisillä talouden aloilla on suoraan sidoksissa työttömyyslukuihin ja korkoihin, jotka ohjaavat pankki- ja pääomasijoitusten kehitystä, ja yhdessä niitä voidaan käyttää nopeana menetelmänä laskea kansalliset BKT -trendit neljännesvuosittain.
Pitkän aikavälin BKT-kehityksiä on vaikeampi laskea tarkasti, koska niillä pyritään ennustamaan väestöryhmien yleisen elintason muutoksia yhteiskunnan useiden sukupolvien välillä. Ranskassa toimiva Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) on ryhmä, joka yrittää seurata maailmankauppaa ja taloudellisia olosuhteita 34 osallistujavaltiolle Euroopan unionista Pohjois-Amerikkaan, Japaniin, Australiaan ja muihin. Tällaisia laskelmia ovat kunkin maan asukkaiden keskimääräinen elinikä ja vapaa -ajan viettoon kuluva aika sekä suoremmat ja välittömät vaikutukset BKT: hen, kuten ulkomainen velka, investoinnit tutkimukseen ja kehitykseen sekä piilotetut ympäristökustannukset, jotka voivat tehdä nykyisen BKT -tason kestämättömäksi yhteiskunnalle saastumisen tai resurssien niukkuuden lisääntyessä.
Toinen keskeinen tekijä BKT -kehityksen muutoksissa perustuu Maslow’n tarpeiden hierarkiaan, jota Abraham Maslow, 20 -luvun yhdysvaltalainen psykologian professori, esitti ja joka kirjoitti siitä vuonna 1943 julkaistussa artikkelissaan The Theory of Human Motivation. Periaatteessa Maslow’n hierarkiassa todetaan, että kun vauraus kasvaa yhteiskunnassa yleensä, yhteiskunta keskittyy itsensä toteuttamisen tarpeisiin, joihin voi sisältyä laajamittaisia tutkimus- ja suunnitteluprojekteja, kuten Panaman kanavan rakentaminen alussa Ensimmäisen maailmansodan aikana Panaman kanavan vuotuinen liikenne oli enintään 1,000 alusta, mutta vuodesta 2008 lähtien kanavan läpi kulki vuosittain yli 14,000 XNUMX rahtialusta.
Tällaisia Maslow’n “talouskasvun ikkunoita”, kuten niitä kutsutaan, on kartoitettu maailmanlaajuisten tapahtumien perusteella viimeisten 200 vuoden aikana. Lähes yleisesti ottaen jokaista BKT -kehityksen nousua on edeltänyt maailmanlaajuinen paniikki ja taantuma. Tämä viittaa siihen, että BKT: n kasvu seuraa yhteiskunnallista käsitystä taloudellisesta hyvinvoinnista, joka perustuu nykyisiin tapahtumiin, jotka vaikuttavat BKT: n kehitykseen yhtä paljon kuin raaka talousdata.
Kansallisen BKT: n seuranta monissa maissa edellyttää usein kuluttajien luottamuksen mittaamista, koska se voi vaikuttaa suoraan kulutukseen, vaikka tällaiset uskomukset eivät olisi todellisuuden mukaisia. Esimerkki tästä on työikäisiä kanadalaisia koskeva tutkimus vuonna 1998, jossa heitä pyydettiin vertaamaan taloudellista tilannettaan tai vauraustasoaan vanhempiensa kanssa samanikäisenä. Vain 44% tutkituista kanadalaisista koki taloudellisen tilanteensa parantuneen vanhempiensa tilanteeseen verrattuna, kun taas Kanadan BKT kotitaloutta kohden oli itse asiassa kasvanut 60% viimeisten 25 vuoden aikana, mikä heijastaa paljon parempaa keskimääräistä taloudellista vaurautta.