Valtiosta riippumaton (NGO) -ala käsittää monenlaisia organisaatioita, jotka eivät ole suoraan sidoksissa mihinkään julkisyhteisöön eivätkä johda voiton tuottamiseksi. Yleensä kansalaisjärjestö on rakennettu saavuttamaan sosiaalinen tavoite, ja se voi sisältää poliittisia tavoitteita osana tai ei, mutta se voi sisältää hallituksen jäseniä tai ei. Tällaiset järjestöt ovat usein kansalaispohjaisia, ja ne pyörivät yleensä yhteiskunnan epäedullisessa asemassa olevan ryhmän tai vapaaehtoistyöntekijöiden ympärillä jäsenyydestä riippumatta. Alalla toimii kahta päätyyppistä kansalaisjärjestöä: toimivia kansalaisjärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä. Kunkin luokituksen alla on laaja valikoima yksittäisiä kansalaisjärjestöjä, jotka ovat omistautuneet erilaisiin sosiaalisiin tavoitteisiin, joihin voi sisältyä poliittisia voittoja tai ei.
Kansalaisjärjestöjen sektorin kartoittamista vaikeuttaa se, että itse termiä käytetään usein löyhästi. Tietyt ryhmät voivat jopa käyttää termiä kansalaisjärjestö kuvatakseen mitä tahansa organisaatiota, myös niitä, jotka etsivät voittoa. Merkin liberaalin soveltamisen vuoksi jotkut kansalaisjärjestöt ovat valinneet yksityisen vapaaehtoisjärjestön (PVO) merkin. Yleisimmin ymmärretty kansalaisjärjestö keskittyy kuitenkin sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseen ilman, että hallituksen yksiköt suoraan määrittelevät sen toimia.
Valtiosta riippumattomien järjestöjen ainoa tavoite on edistää sosiaalisia syitä ja edistää poliittisia tai sosiaalisia tavoitteita kunkin yksittäisen valtiosta riippumattoman järjestön asettamien tavoitteiden mukaisesti. Esimerkkejä tällaisista sosiaalisista syistä voivat olla kirjanpito ja ihmisoikeuksien puolesta kampanjoiminen, uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen uskontojen välillä, yhteisön kehittämisjärjestöjen perustaminen tai tietyn alan oikeudellisten tai toiminnallisten standardien edistäminen. Nämä ovat kuitenkin vain muutamia esimerkkejä, koska eri kansalaisjärjestöjen havaitaan ottavan syyn useimpiin yhteiskunnallisiin tai poliittisiin huolenaiheisiin. Lisäksi heidän tehtävänsä määritellään usein maantieteellisten alueiden mukaan.
Kansalaisjärjestöjen alalla sen muodostavat organisaatiot voivat toimia monella eri tasolla. Jotkut organisaatiot, esimerkiksi Punainen Risti tai Amnesty International, toimivat kansainvälisellä tasolla, ja niihin kuuluu usein suuria kehitys- tai avustusjärjestöjä. Toiset toimivat yleensä kansallisella tasolla, ja niihin kuuluu usein yhteisön kehittämiseen liittyviä kansalaisjärjestöjä, ammattiryhmiä ja asunto -organisaatioita. Paikallisesti laaja valikoima kansalaisjärjestöjä voi toimia erilaisten klubien, sosiaalisten ryhmien, kirkkojen, yhdistysten tai komiteoiden kanssa. Kukin näistä järjestöistä toimii usein hallituksista riippumattomasti, mutta voi tehdä yhteistyötä hallituksen kanssa yhteiskunnallisten tai poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi.