Mikä on toimittajan tarjous?

Toimittajan tarjous on termi, jota käytetään kahdella eri tavalla. Joissakin tapauksissa termiä käytetään viittaamaan tarjoukseen palveluista, jotka myyjä toimittaa potentiaaliselle asiakkaalle. Termin toinen käyttö liittyy tarjouksen tekemiseen huutokauppatilanteessa.

Kun yritys haluaa kutsua useita mahdollisia myyjiä tekemään tarjouksen tiettyjen tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta kyseiselle yritykselle, yritys antaa usein niin kutsutun ehdotuspyynnön (RFP). Ehdotuspyynnöt sisältävät tyypillisesti tietyn muodon, jota myyjän on käytettävä vastaamaan tarjouspyyntöön, mukaan lukien aikataulu, jossa valmis ehdotus on palautettava. Erityinen tarjousmalli, jota myyjän on käytettävä vastaamiseen, vaihtelee mahdollisen asiakkaan toiveiden mukaan.

Osana lopullista ehdotusta toimittajan tarjous sisällytetään yleensä asiakirjan loppuun, ja tiedot täytetään mahdollisen asiakkaan toimittamaan tarjousmalliin. Joskus viitataan tarjousehdotusarkkiin, toimittajan tarjouksen lähettäminen täsmälleen vaaditussa rakenteessa vaaditaan yleensä, jos myyjä haluaa tulla vakavasti harkittavaksi. Jos myyjän tarjousta ei toimiteta tarjouspyynnön ehtojen mukaisessa muodossa, ehdotus yleensä hylätään toiselle puolelle, kun taas liikkeeseenlaskijayritys keskittyy ohjeiden mukaisesti jätettyihin tarjouksiin.

Toimittajan hintatarjouksen toinen sovellus liittyy elävään tai online -huutokauppaan. Tässä tilanteessa huutokaupanpitäjä on valtuutettu tekemään tarjouksen myyjän puolesta. Yleensä tämä on strategia, jonka tarkoituksena on herättää kiinnostusta tarjouskelpoiseen tuotteeseen ja kannustaa muita huutokaupassa olevia osallistujia aloittamaan omien tarjousten tekeminen tuotteesta. Joissakin tapauksissa hintatarjous voidaan asettaa työkaluksi, jolla voidaan nostaa nykyisen korkeimman tarjouksen määrää, vaikka myyjän hintatarjouksen käyttöä tähän tarkoitukseen ei usein suositella.

Huutokaupanpitäjän sallitaan tehdä myyjän tarjous kiinteistön nykyisen omistajan puolesta joskus, kun omistajan omaisuus myydään huutokaupalla verovelkan kattamiseksi. Omistaja voi käyttää tätä strategiaa joko yrittää saada takavarikoidun esineen takaisin lainaamalla varoja osallistuakseen tarjouskilpailuun. Muina aikoina hän voi tehdä tarjouksen pyrkiäkseen kasvattamaan kohteen myynnistä ansaitun lopullisen summan ja vähentämään siten verovelkaa hieman enemmän. Yleensä niin kauan kuin huutokaupanpitäjän tekemä myyjän tarjous ilmoitetaan kohteen omistajalle tehdyksi tarjoukseksi, käytäntöä pidetään eettisenä, koska kaikki huutokauppaan osallistuvat ovat tietoisia siitä, mitä tapahtuu.