Kiinteistösijoitusyhtiössä (RELP) tarkoitetaan kahden tai useamman henkilön ryhmittymistä yhteen muodostamaan kumppanuus, jonka ainoa tarkoitus on saada taloudellista hyötyä olemassa olevasta kiinteistöstä. Kiinteistöä voidaan käyttää vuokratuottoihin, uusien rakenteiden rakentamiseen tai pääoman lisäämiseen vapaalle tontille, jonka arvo voi nousta. RELP: ssä on oltava vähintään yksi pääkumppani ja yksi rajoitettu kumppani, mutta rajoitettujen kumppanien määrä voi vaihdella.
Kiinteistöalan kommandiittiyhtiötä muodostettaessa tyypillisesti solmitaan kumppanuussopimus, jossa nimetään pääkumppani ja kommandiittiyhtiöt. Myös sijoituksen tuotto on yleensä dokumentoitu tässä sopimuksessa. Riippuen sen lainkäyttöalueen laeista, jossa kumppanuus on järjestetty, sopimukseen voi sisältyä myös eettinen tai moraalinen lauseke. Ellei yhtä näistä ehdoista ole rikottu, kumppania ei yleensä voida vapauttaa kumppanuudesta ilman hänen suostumustaan.
Kiinteistökeskittymän kommandiittiyhtiöt ovat tyypillisesti vastuussa sijoitusveloista vain siihen määrään asti, jonka he ovat sijoittaneet, eli he eivät voi menettää enempää kuin alun perin asettaneet. Osakkuusyhtiöillä ei ole valtaa kiinteistösijoituksiin kuitenkin. Tämä voi olla vetovoima henkilölle, joka haluaisi saada sijoitukselleen tuottoa ilman taloudellista riskiä, joka muutoin aiheuttaisi itsensä. Kumppanin ei myöskään tarvitsisi huolehtia päivittäisestä toiminnasta omistamalla sijoituksen itse.
Tämän tyyppisessä sopimuksessa rajoitetuksi kumppaniksi tulemisesta voi olla useita etuja. Joitakin etuja voivat olla verosuojat, mahdollinen tuotto alkuperäisestä sijoitustulosta ja se, että kommandiittikumppani ei juurikaan osallistu kumppanuuden työosaan. Samaan aikaan osakaskumppanin on ymmärrettävä, ettei hän voi hallita mitä osakas tekee, kun kumppanuus on muodostettu. Periaatteessa kommandiittikumppanilla on oltava sokea usko ja riittävä luottamus yhtiökumppaniin tietääkseen hallitsevansa sijoitukset viisaasti.
Kiinteistöalan kommandiittiyhtiön pääkumppaniksi ryhtymisellä voi myös olla etunsa. Joissakin tapauksissa yhtiökumppanin ei välttämättä tarvitse tehdä taloudellista sijoitusta kumppanuuteen. Hän myös yleensä hallinnoi investointeja ja sijoitetun pääoman tuottoa parhaaksi katsomallaan tavalla, joka noudattaa alkuperäisen kumppanuussopimuksen määräyksiä. Pääosapuolella on yleensä enemmän vastuuta, mutta hänellä on myös enemmän valtaa sijoitukseen.
Kun harkitaan kiinteistöosakeyhtiötä, on yleensä hyvä tavata asianajaja ryhmänä selvittääkseen, mitä oikeudellisia vastuita kumpikin kumppani ja koko yhtiö voivat olla. Asianajaja voi myös laatia kumppaniasiakirjat jokaiselle kumppanille allekirjoitettavaksi.