Hallituksen henkilöstöjohtaminen ei eroa yksityisen yrityksen henkilöstöhallinnosta. Sen tarkoituksena on löytää henkilöitä, jotka voivat olla tehokkaita työntekijöitä, tarjota työntekijöille mahdollisuuksia oppia taitoja ja menestyä sekä luoda arvostettu työvoima, joka ulottuu julkisen sektorin ulkopuolelle. Joissakin tapauksissa ajatusketju voi olla se, että hallituksen tulisi olla mallityönantaja, joka esittelee asianmukaiset menettelyt yksityisen liiketoiminnan henkilöstöhallinnolle. Julkisen sektorin olisi tarjottava vähimmäisvaatimuksia yksilöille työskennellä ympäristössä, joka ei perustu voittoihin. Lyhyesti sanottuna nämä asemat voivat olla enemmän muiden palvelemista kuin tuottoisia tuloja.
Valtion virastot tarvitsevat henkilöitä, jotka voivat suorittaa hallinnollisia tehtäviä organisaatioympäristössä. Yksityisten yritysten tavoin jokainen valtion virasto on vastuussa tehokkaiden työntekijöiden palkkaamisesta. Vaikka hallituksen henkilöstöhallinto voi aloittaa yhdestä virastosta, joka vastaa mahdollisten ehdokkaiden löytämisestä, jokainen virasto tekee omat palkkapäätöksensä. Tämän ansiosta virasto voi löytää parhaiten sopivia ehdokkaita tehtäviin, ja päätökset perustuvat usein yksilön työhön tuomiin tietoihin, taitoihin ja kykyihin. Muut ominaisuudet – kuten persoonallisuus – voivat myös olla huomionarvoisia tietyissä tehtävissä.
Työn tarkoitus ei ole vain palkata työtä, vaikka jotkut työntekijät voivat yksinkertaisesti olla tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Hallituksen henkilöstöjohtaminen voi myös esittää tiettyjä töitä yksilön mahdollisuutena menestyä tavalla, joka ei ole mahdollista muualla. Esimerkiksi ulkomaiset avustusvirastot voivat esittää lääkärin tai sairaanhoitajan tehtäviä kolmannen maailman maille mahdollisuutena muuttaa maailmaa. Tämä luo aineettomia etuja, jotka ovat usein mittaamattomia verrattuna tavalliseen yksityisen sektorin työhön. Nämä ja muut tehtävät eivät ainoastaan tarjoa mahdollisuutta oppia taitoja ja parantaa henkilökohtaista tietämystä, vaan myös tunteen tehdä jotain muutakin kuin palkanmaksua.
Julkisen sektorin työllisyyden tulee olla muutakin kuin työskennellä hallituksessa. Julkisella sektorilla työskentelevien on ymmärrettävä, että julkishallinnon henkilöstöhallinnossa on kyse myös näiden henkilöiden kouluttamisesta menestymään muualla. Esimerkiksi jokaisen valtion viraston pitäisi työskennellä normaalina päivänä ja esittää tiettyjä ohjeita hyväksyttävästä työstä. Kohtuulliset odotukset – sekä satunnaiset korvausbonukset tai korotukset – antavat valtion työntekijöille mahdollisuuden ymmärtää muiden työpaikkojen toimintaa. Hallituksen henkilöstöhallinto voi sitten järjestyä uudelleen ilman pelkoa siitä, että lomautetut työntekijät eivät voi menestyä muualla tarvittaessa.