Telecom on lyhenne sanoista tietoliikenne. Termi viittaa kaikkiin laitteisiin, jotka edistävät tiedonsiirtoa. Yleisiä esimerkkejä telelaitteista ovat puhelimet, radiot, televisiot ja tietokoneet, jotka on kytketty Internetiin ja muihin viestintäverkkoihin. Telealan varastonhallintaa harjoittavat ammattilaiset ovat usein tietotekniikan (IT) johtajia, jotka ovat vastuussa tietokoneiden, puhelimien ja muiden laitteiden lukumäärän ja suorituskyvyn seuraamisesta yrityksen toimipaikassa. Yksi parhaista vihjeistä televiestinnän varastojen hallintaan on ensin luoda asema, joka vastaa kaikkien siihen liittyvien omaisuuserien hallinnasta, ja sen jälkeen kehittää tehokas inventaariojärjestelmä, joka voidaan toteuttaa sujuvasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin.
Kun televiestinnän varastonhallinta ei toimi, omaisuus voi kadota, laitteet voivat olla korjauksen tarpeessa ja jotkut laitteet voivat olla hyllyillä ilman käyttöä. Tämä voi lisätä minkä tahansa operaation kustannuksia, koska televiestintälaitteita pidetään varoina, mikä tarkoittaa, että niillä on arvoa. Jos niitä ei käytetä tai ne eivät toimi kunnolla, ne lisäävät kustannuksia.
Monet ammattilaiset, jotka haluavat optimoida televiestinnän varastonhallinnan, luovat tehtävän vastuullisen tehtävän. Tämä keskittää hallinnan niin, että kaikki olennaiset tiedot voidaan pitää ajan tasalla yhdessä tietokannassa. Varastonhallinnan keskitetty sijainti mahdollistaa myös tehokkaan järjestelmän käytön, joka voi sisältää tunnistenumerot, seurantalaitteet ja protokollan tietueiden päivittämiseen.
Kun televiestinnän varastonhallintapaikka on luotu ja täytetty, järjestelmä olisi otettava käyttöön. Normaalisti tämä järjestelmä edellyttää tietokoneohjelmiston käyttöä tietojen tallentamiseen. Pienyritysten johtajat, joiden varastot ovat rajalliset, saattavat huomata, että järjestelmä, johon he voivat syöttää tietoja manuaalisesti, on paras ja kustannustehokkain ratkaisu. Tietoja, kuten laitteen tunnusnumero, vastaanottopäivä, sijainti ja kunto, voidaan tallentaa varastonhallintaohjelmaan.
IT -johtajat, joilla on harkittavissa suurempia varastoja, voivat käyttää omaisuuden seurantalaitteita. Tietoliikennelaitteisiin liitetyt viivakoodit voidaan skannata ja tiedot voidaan lukea tietokoneen näytöltä. Radiotaajuustunnistemerkit (RFID) ovat toinen vaihtoehto. Ne voidaan sijoittaa omaisuuteen ja lukea etäisyydeltä RFID -lukijalla, joka kommunikoi tunnisteiden kanssa radioaaltojen kautta.
Tärkeä vinkki televiestinnän varastonhallinnalle voi olla hyödyllisimmän järjestelmän hankkiminen mahdollisimman alhaisella hinnalla. Kustannusten lisäksi voi kuitenkin olla tärkeää pohtia, miten järjestelmä voitaisiin toteuttaa. Kaikilla työntekijöillä, jotka saattavat käyttää järjestelmää, pitäisi olla riittävästi aikaa uusien menetelmien oppimiseen ja tekniikan käyttöön.