Rajamarkkinat ovat alikehittyneet kehittyvät markkinat kansakunnissa, joiden talous on jäljessä teollistuneesta maailmasta, mutta joilla on potentiaalia tulevaan kehitykseen. Rajamarkkinoiden käsitteen kehitti International Finance Corporation (IFC) 1990 -luvulla kuvaamaan tiettyä osajoukkoa laajemmassa kehittyvien markkinoiden ryhmässä. Ihmiset voivat käydä kauppaa näillä markkinoilla ja useilla pörsseillä on rajamarkkinaindeksit, jotka on suunniteltu seuraamaan näiden markkinoiden kehitystä.
Kehittyvät markkinat ovat yleensä talouksia, jotka kehittyvät nopeasti ja osoittavat räjähdysmäistä kasvupotentiaalia. Valtiot voivat rohkaista kehittyvien markkinoiden kehitystä monin tavoin, mukaan lukien raskas edistäminen, jonka tarkoituksena on houkutella ulkomaankauppaa ja investointeja. Kehittyvillä markkinoilla ympäri maailmaa pieniä markkinoita, joilla on huono likviditeetti ja alhainen markkina -arvo, pidetään rajamarkkinoina.
Nykyisenä sijoituksena monet rajamarkkinat toimivat erittäin huonosti. Ne ovat jäljessä muista markkinoista useimmilla osakemarkkinoiden kehitysindekseillä, ja ne voivat olla epävakaita. Pitkällä aikavälillä niillä on kuitenkin huomattavia mahdollisuuksia. Sijoittajat voivat halutessaan osallistua rajamarkkinoille tavoitteenaan saada hyötyä tulevaisuudessa. Sijoitukset näille markkinoille edellyttävät kykyä sijoittaa sijoituksiin pitkällä aikavälillä, koska ihmiset voivat ottaa tappioita yrittämällä selvittää sijoitukset rajamarkkinoilla ennen kuin kyseiset markkinat ovat täysin kypsyneet.
Rajamarkkinat, jotka tunnetaan myös kehittyvinä markkinoina, voivat olla riskialttiita sijoituksia. Ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita tällaisista markkinoista, hajauttavat yleensä sijoitusriskejään varmistaakseen likviditeetin saatavuuden tarvittaessa ja välttääkseen tappioita, jotka aiheutuvat sijoitusten keskittämisestä tietyille aloille. Sijoitettaessa rajamarkkinoille ihmiset arvioivat yleensä markkinoita ja poliittista tilannetta tarkasti voidakseen tehdä tietoon perustuvan päätöksen siitä, mihin sijoitukset voitaisiin sijoittaa turvallisimmin.
Vuodesta 2010 lähtien 30-40 markkinaa pidettiin rajoilla sen mukaan, mitä indeksiä noudatetaan. Esimerkkejä ovat Bangladesh, Libanon, Mongolia, Nigeria, Argentiina, Vietnam ja Slovenia. Useat sijoitusrahastot, jotka on suunniteltu sijoitettaviksi rajamarkkinoille, ovat sijoittajien käytettävissä, ja he voivat myös sijoittaa itsenäisesti. On suositeltavaa tutkia perusteellisesti ja hyödyntää talouslehdissä ja muissa talousjulkaisuissa julkaistuja tietoja parhaan mahdollisen sijoituspäätöksen tekemiseksi. Jopa huolellisella tutkimuksella on mahdollista saada tappiota sijoituksista näille markkinoille ja ihmisten tulisi jakaa sijoituksensa viisaasti.